Suomalaisten työkyvyn säilyminen huolestuttaa edelleen päättäjiä. Vaikka työkykyä ja ja työssä jaksamiseen tähtääviä laajoja hankkeita on ollut runsaasti vireillä, tulevaisuuden muutospaineita on paljon. Niitä kasaavat sekä kansainvälistyvän talouden ja kilpailun paineet että väestön ikääntyminen.
Uudenmaan aluetyöterveyslaitoksen Helsingin yliopistolla järjestämän Työ, terveys ja tulevaisuus Suomessa -seminaari toi esiin sen, että muutoksia tapahtuu sekä hyvään että huonoon suuntaan.
Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäreen (sd.) mukaan ikääntyminen ja työntekijöiden väsyminen on Suomessa uusi kansanterveydellinen ongelma, jonka riski maan taloudelle on äärimäisen moniulotteinen ja vakava.
Se uhkaa luoda Suomeen EU:n huipputahtia ohenevat työmarkkinat.
"Tuottavuutta revitään nyt liian harvojen selkänahasta huolehtimatta tarpeeksi työntekijöiden jaksamisesta."
Mikäli Suomi haluaa jatkossakin säilyttää kilpailukykynsä ja profiloitua maailmalla sekä osaamisyhteiskunnaksi että innovaatioiden lähteeksi, tulee Mönkäreen mukaan oivaltaa työpaikoilla riittävän työntekijämäärän, hyväksi koetun työilmapiirin ja motivoinnin merkitys. Työnilo tulisi taata myös ikääntyville työntekijöille.
Myös sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho (kok.) peräsi lisäpanostusta työssä jaksamiseen ja eri ikäisten työntekijöiden asemaan. Työn rasittavuus ja jaksaminen koetaan edelleen ongelmiksi.
Perho muistutti, että asia on ollut hallituksen työlistalla yksi tärkeimmistä. Hän sanoi silti olevansa huolestunut siitä, että työssä jaksamisohjelman herättämä innostus on viime aikoina laantunut.
Optimistisemmin tilanteeseen suhtautuu Työterveyslaitoksen pääjohtaja Jorma Rantanen.
Hän muistutti, että noin 80 prosenttia suomalaisista työskentelee työpaikoilla, joilla toteutetaan ainakin jonkinlaista tyky-toimintaa. Suomessa onkin EU-tasoon nähden pitkä ja laajasti omaksuttu perinne työkyvyn ylläpitämisestä.
Rantasen mukaan suomalaisilla on perinteisesti myös ns. sosiaalista pääomaa, joka tulevaisuudessa on entistä tärkeämpi ominaisuus tiedollisen osaamisen sekä rahallisen ja materiaalisen pääoman lisäksi.
Myös tuloksia on saavutettu, sillä työssäkäyvien terveys on tutkimusten mukaan parantunut, vaikka ongelmia on edelleen mm. näyttöpäätetyön fyysisessä rasituksessa, osaamispaineissa ja stressissä.
Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n johtaja Kirsti Palanko-Laaka arvioi lisääntyvän kilpailun ja ulkomaalaisomistuksen ajavan yritysjohdon arvomaailman entistä enemmän amerikkalaisen johtamisajattelun linjoille.
Tämä puolestaan ei useinkaan pidä työhyvinvointia tuloksenteon keinona vaan pelkkänä kustannuksena.
"Lyhytjänteinen sijoituspääoma ja pikavoitto-periaate ei kanna huolta sosiaalisesta pääomasta."
Palanko-Laaka arvosteli työnantajajärjestöjä siitä, että juhlapuheiden ja sopimusten hyvät pyrkimykset eivät toteudu yritystasolla.
Teollisuuden ja työnantajien TT:n johtaja Seppo Riski tyrmäsi syytteet suomalaisten yritysten pikavoittohaluista. Hänen mukaansa jäsenjärjestöistä ja yrityksistä tulee selvä viesti osaavan ja motivoituneen henkilöstön tärkeydestä.
Riski muistutti tutkimustuloksista, joiden mukaan Suomi on Euroopan ykkösmaa vertailtaessa yritysten työntekijöilleen tarjoaman koulutuksen määrää.