Jos 35-vuotias, noin 3 000 euroa kuussa ansainnut henkilö siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle, hänen aiheuttamansa elinkaarikustannuksen yhteiskunnalle on arvioitu olevan vähintään 1,2 miljoonaa euroa. Kuluja kertyy koulutuksen hukkaan menosta, kuntoutuksesta, työkyvyttömyyseläkkeistä, menetetyistä eläkemaksuista ja menetetyistä verotuloista.
Jos henkilö osallistuu ammatilliseen kuntoutukseen ja kykenee palaamaan työelämään, kustannuksia kertyy keskimäärin 23 000 euroa. Samalla esimerkiksi työnantaja säästää kymmeniä tuhansia euroja ja työeläkejärjestelmä jopa neljännesmiljoonan. Hyvästä syystä eläkeyhtiöt panostavatkin ammatilliseen kuntoutukseen.
Kustannukset sairauslomista ja työkyvyttömyyseläkkeistä ovat yksityisellä sektorilla vuositasolla 4–5 miljardia euroa.
Kuntoutuksen ja työkykyjohtamisen tuoma säästöpotentiaali on vuositasolla miljardin euron luokkaa pelkästään yksityisellä sektorilla. Kun siihen ynnätään julkinen sektori, puhutaan mittavista taloudellisista hyödyistä, ylilääkäri Maija Haanpää eläkevakuutusyhtiö Eterasta kertoo.
Ammatillisen kuntoutuksen tuoma säästö jää työeläkeyhtiöiden toiminnan arvioinnissa usein sijoitustuottotarkastelun varjoon.