Tapaturmavakuutusten liiton onnettomuustutkinnassa on selvitelty tänä vuonna vasta 13:a kuolemaan johtanutta työtapaturmaa. Tavallisesti kuolemaan johtaneita turmia on tässä vaiheessa vuotta kertynyt jo kolmisenkymmentä, kertoo liiton työturvallisuusjohtaja Hannu Tarvainen.
"Mutta kyllähän työturvallisuuden kokonaistilanteesta kertoo eniten tapaturmien määrä, joka on lievässä nousussa", Tarvainen toppuuttelee.
Onnettomuudet ovat lisääntyneet voimakkaasti kiinteistö- ja vuokrausalalla, jolla työtapaturmien esiintymistiheys on perinteisesti ollut alhaisin. Osittain syynä on lisääntynyt vuokratyövoiman käyttö, sillä tutkimukset kertovat, että onnettomuusriski on aina korkein uuden työntekijän kohdalla.
"Huolestuttava suuntaus on myös vastuun pakoilu, kun sekä rakennuksilla että teollisuudessa on yhä enemmän työpaikkoja, joissa työskentelee usean eri yrityksen väkeä", Tarvainen kuvailee turvallisuuskuoppia.
Suomessa todettiin viime vuonna 139 000 työtapaturmaa ja ammattitautia, joista alle 120 000 oli työpaikoilla sattuneita onnettomuuksia. Ammattitauteja todetaan noin 20 000 vuosittain.
Koulutuskeskus Pohton työsuojelupäivillä käsiteltiin torstaina työtapaturmien lisäksi jo metallialan työehtosopimukseen kirjattua korvaavaa työtä. Aiheesta puhuneet asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, että työelämässä on jo aika luopua perinteisestä työkykyinen-sairauslomalla-kahtiajaosta.
"Ihmisen työkyky voidaan ja pitäisi määritellä asteikolla nollasta sataan prosenttia, eikä siten että se on joko nolla tai sata", Elinkeinoelämän keskusliiton ylilääkäri Kari Kaukinen kiteytti.
Korvaavaa työtä voi tehdä väliaikaisesti henkilö, joka tapaturman tai sairauden vuoksi ei kykene tekemään tavallista työtään. Korvaavan työn ei tulisi kestää kuukausia, vaan korkeintaan viikkoja.
Yleisön joukossa kokemukset korvaavan työn käytöstä poikkesivat asiantuntijalääkäreiden kertomista ihanteista. Korvaava työ oli koettu usein sairauslomalaiselle määrätyksi pakoksi, vaikka siihen ryhtymisen tulisi aina olla yhdessä sovittua.
