Sahkon konepajalla Oulussa työskentelevä Jari Pesonen tarttuu hallituksen työelämäselonteosta siihen, että sellaisia nuoria, joilla on työkokemusta, ei tule metallialan töihin. Töitä pitäisi saada tehdä vuosia ennen kuin työt osaa kunnolla hyvästä pohjakoulutuksesta huolimatta.
Hallituksen tiistaina eduskunnalle antama selonteko muotoilee saman asian, että ongelmia on opin ja osaamisen soveltamisessa käytäntöön. Eduskunta keskustelee selonteosta keskiviikkona.
Pesonen näyttää kiireiseltä särmätessään rautaa ja vastatessaan sivussa sekä asiakkaiden että työtovereidensa kyselyihin. Hän kuitenkin sanoo, että monesti on kovakin kiire, nyt on harvinaisen rauhallista.
Toimialajohtaja Martti Eskelinen ja työvoimaohjaajat Rauni Kurkinen sekä Aune Lohilahti Oulun työvoimatoimistosta lähestyvät selontekoa sekä työnsä sisällön kautta että työntekijöinä. Opin ja osaamisen soveltaminen käytäntöön ei toteudu, koska yritykset haluavat koulutettuja ja riittävän työkokemuksen hankkineita nuoria töihin.
"Työkokemusta pitäisi ehtiä saada jo opiskeluaikana. Opinnot tarjoavat teoreettista tietoa eivätkä kouluta riittävästi muuttuvan työelämän tarpeisiin. Lisäksi työntekijän pitäisi oppia monenlaisiin tehtäviin", Lohilahti arvioi.
Oman alansa ongelmaksi työvoimavirkailijat sanovat sen, että suoraan opinahjosta ei tule valmista työvoimatoimiston työntekijää. Lohilahti harkitsee jäämistä vuorotteluvapaalle syksyllä, mutta sijaisen löytäminen on vaikeaa.
Joustoja
molemmin puolin
Työelämäselvityksessä kiinnitetään huomiota siihen, että työajat ovat kehittyneet entistä joustavammiksi. Kehityksen hyvä puoli on, että mahdollisuudet lisätä perheen ja työn yhteensopivuutta voivat lisääntyä. Jari Pesonen on työskennellyt alalla yli 20 vuotta ja on samoilla linjoilla.
"Joustoja tehdään molemmin puolin tilanteen mukaan. Eipä tässä ole ollut ongelmia, vaikka meillä on viisivuotias tytär, ja vaimo käy vuorotöissä", hän sanoo.
Työolot ovat kehittyneet tuoreimman työolobarometrin mukaan myönteisesti. Pesonen sanoo, että metallialalla on tapahtunut kehitystä, mutta parantamisen varaa jää aina.
"Raskaita nostoja on paljon, eikä melua saada koskaan kokonaan pois. Muualla asennustyömailla olot ovat usein mitä sattuu, erilaiset kuin täällä konepajalla. Harva näissä hommissa on oikeaan aikaan eläkkeelle pystynyt jäämään", Pesonen arvioi.
Hänen mukaansa työssä pärjääminen ja sairauspoissaolojen määrä on kiinni työntekijästä itsestään. Kun pitää itsestään huolta, poissaoloja tulee vähän.
Selonteon mukaan työelämän kehittämisohjelmilla kyetään lisäämään tuottavuutta ja hyvinvointia, koska työlainsäädäntö ei pysty vastaamaan kaikkiin epäkohtiin. Veto-ohjelman tarkoitus on lisätä työelämän vetovoimaa, aikaistaa työ-elämään tuloa, jatkaa työssäoloaikaa 2-3 vuotta nykyistä pidempään sekä vähentää sairauspoissaoloja.
Sahkolla työskentelevä koneistaja Tuomas Koistinen kummastelee, että metalliala ei tahdo kiinnostaa nuoria. Itse hän pitää työtään mielenkiintoisena ja ennen kaikkea monipuolisena.
Sahkon toimitusjohtaja Seppo Estama sanoo, että uusi työntekijä tarvitsee koulutusta työn ohessa 2-5 vuoden ajan. Nuoren polven työntekijöitä alalla on kohtalaisesti, mutta vanhoista ammattimiehistä tahtoo olla puutetta.
Pätkätöitä tehdään
liian paljon
Suomalaisen työn suurimpia ongelmia on työn tilapäisyys, mikä näkyy jatkuvasti työvoimatoimistonkin asiakastilanteessa. Lyhimmillään työsuhteet voivat olla jopa vain muutaman tunnin mittaisia. Päivän tai parin työsopimukset ovat yleisiä varsinkin hoitoalalla.
"Sitten ei yksi työpaikka riitä, vaan täytyy hankkia monta työnantajaa", Martti Eskelinen toteaa.
Hallituksen työelämäselonteko ennakoi, että suomalainen työvoima vähenee seuraavien 30 vuoden aikana ratkaisevasti, ja on turvauduttava ulkomaiseen työvoimaan.
"Sitä on ennustettu jo monta vuotta. Työnhakijat kysyvät aiheellisesti, että milloinkahan se tapahtuu", Aune Lohilahti sanoo.