Kunta-alan ammattiliitto KTV suosittelee, että koulunkäyntiavustajien kaikki uudet työsopimukset tehtäisiin toistaiseksi voimassa oleviksi. Työsopimuksiin ei liiton mukaan pidä hyväksyä työn ja palkanmaksun keskeytystä tulevan kesän 2005 lomien ajaksi.
Jos työnantaja ei pysty tarjoamaan muuta työtä ennen koulujen alkamista, koulunkäyntiavustaja on lomautettava, jotta hän saa työttömyyspäivärahaa.
Suomessa on ollut tapauksia, joissa työnantajat tekevät vakituisen työsopimuksen, mutta maininnalla kesäajan keskeytyksestä, jolloin tukea ei saa. Pohjois-Pohjanmaankin kunnissa on tarjottu tällaisia sopimuksia, mutta ei Oulussa, kertoo KTV:n Oulun seudun aluepäällikkö Ritva Kitinoja.
Työtuomioistuin antoi viime vuoden elokuussa koulunkäyntiavustajia koskeneen tuomion, jonka mukaan työntekijät, joiden työsopimuksissa on sovittu työnteon ja palkanmaksun keskeyttämisestä koulujen lomien ajaksi, ovat osa-aikaisia työntekijöitä.
Määräaikaisten palkoista neuvotellaan
Oulussa määräaikaisia koulunkäyntiavustajia alettiin vakinaistaa kolme vuotta sitten. Vakituisia koulunkäyntiavustajia on 44, määräaikaisia ja työllistämistuella olevia yhteensä 170.
Oulun opetustoimenjohtaja Pekka Pasanen kertoo, että vakinaistamisasia on keskustelun alla ja siinä edetään hiljalleen. Suunta on, että vakinaistaminen etenee.
"Mehän olemme edenneet tässä. Muutama vuosi sitten oli tilanne, että kaikki olivat määräaikaisia. Tarpeet vaihtelevat, pitää olla joustavuutta. Erilaiset oppilaat tarvitsevat erilaisen tuen ja tarpeen laatu määräytyy osin tätä kautta", Pasanen sanoo.
Määräaikaisille koulunkäyntiavustajille maksetaan Oulussa pienempää palkkaa kuin vakituisille. Virkaehtosopimuksessa on vakinaiselle henkilökunnalle määritelty kelpoisuusehdot, määräaikaiselle ei. "Kysymys ei ole vakinaisen ja määräaikaisen erosta, vaan erosta kelpoisuusehtojen määrittelyssä", Pekka Pasanen sanoo.
Oulun kunta-alan yhteisjärjestön pääluottamusmies Kaija Sepponen on käynyt Opetusviraston kanssa neuvotteluja aiheesta ja ne ovat kesken. Se on työsopimuslain vastainen menettely, että määräaikainen on vakituista heikommassa asemassa, Sepponen sanoo ja kertoo, että pääsääntöisesti Suomen kunnissa maksetaan samaa palkkaa.
"Virkaehtosopimus jos on kirjoitettu työehtosopimuslain vastaisesti, näin se on", Pasanen toteaa.
Kunta-alalla tehtävässä työn vaativuuden arvioinnissa koulunkäyntiavustajille ei ole tehty tehtävän kuvausta. Kuvauksen olisi pitänyt olla valmiina viime vuonna. "Sitä ei ole tehty koulunkäyntiavustajille, kaikille muille Oulun kaupungissa on", Sepponen kertoo.
Kun tehtävän kuvaus tehdään, palkka määräytyy tehtävän mukaan ja myös määräaikaisessa työsuhteessa olijalle pitää maksaa tehtävän mukainen palkka, Sepponen kertoo.
Syksyn työt
epävarmoja
Määräaikaisuus on epävarma vaihtoehto. "Ei tiedä jatkuuko syksyllä työt", tiivistää KTV:n luottamusmies, Rajakylän ala-asteen koulunkäyntiavustaja Annette Soronen.
Kivinojan mukaan eräät koulunkäyntiavustajat ovat suostuneet toistaiseksi voimassa oleviin, kesän ajaksi keskeytyviin sopimuksiin, sillä silloin syksyllä on töitä.
Määräaikaiset koulunkäyntiavustajat palkataan syksystä joululomaan. Lomalla avustajat ovat ilman palkkaa työttöminä ja loppiaisen jälkeen tehdään uusi työsopimus toukokuun loppuun. Jos on ollut töissä pidempään, sopimus kestää syksystä kevääseen, Soronen kertoo.
Kesällä koulujen loma-aikaan vakituisille työntekijöille joko järjestetään muita töitä tai lomarahan voi valita vapaana. Esimerkiksi vanhainkodeissa ja avohuollossa on pulaa henkilökunnasta, Soronen on ollut kehitysvammaisten aikuisten palvelukodissa.
Kitinoja moittii kunnan henkilöstöpolitiikkaa. Osa-aikaisilla palkka jää pieneksi ja määräaikaisia työntekijöitä on suuri joukko. "Tämä ei minusta ole kovin hyvä esimerkki siitä, miten kunta henkilöstöpolitiikkaansa hoitaa", hän sanoo.
Kunta-alan ammattiliittoon kuuluu noin 6 000 koulunkäyntiavustajaa.