Eläkeuudistuksen suuri muutos on siirtyminen joustavaan eläkeikään. Vuoden 2005 alusta työntekijä voi halutessaan jäädä eläkkeelle 63 vuotta täytettyään, mutta jatkamalla töissä eläkettään voi parantaa nykyistä anteliaammalla mallilla. Töissä voi olla 68-vuotiaaksi.
Nykyisin yleinen eläkeikä on 65 vuotta, mutta suomalaiset jäävät selvästi alle 60-vuotiaana pois töistä. Osalla on työsopimuksissaan 65 vuotta alhaisempi eläkeikä, mutta monet muutkin tekijät houkuttavat - tai pakottavat ihmisiä jäämään pois töistä ennen aikojaan. Korjauksia tulee myös niihin.
Jo eläkelakien uudistuksen yhteydessä sovittiin, että työsopimuslakiin tehdään uudistusta vastaavat muutokset. Kun yleistä eläkeikää ei enää ole, esimerkiksi työsuhteen päättämistä koskevia määräyksiä voidaan joutua muuttamaan. Lakiuudistuksessa vetovastuu on työministeriöllä, jossa on jo aloitettu taustatyö lakiin tarvittavista muutoksista.
Nykyisinkään 65 vuoden eläkeikä ei kiistattomasti oikeuta työnantajaa irtisanomaan työntekijää, sillä laissa ikää ei ole mainittu irtisanomisperusteena. Lain tulkinta on parhaillaan Helsingin hovioikeuden puntarissa.
"On tarkoitus selvittää, mitä muutoksia eläkeuudistuksen vuoksi työsopimuslakiin pitää tehdä ja millä tavoin", lainsäädäntöneuvos Tarja Kröger työministeriöstä kertoo.
Työ tehdään työryhmässä, johon tulee myös työmarkkinaosapuolten edustajia. Taustamuistion asiasta tehnyt Kröger toivoo, että työryhmä saadaan perustettua parin viikon sisällä. Sen odotetaan saavan työnsä päätökseen jo ennen vuodenvaihdetta.
"Jos iän perusteella irtisanotaan, helposti tulee tilanne, että kyse on syrjinnästä", Kröger muistuttaa.
Virkamiehillä eläkeikä on eroamisikä. Kuntien ja valtion palkollisten eläkeuudistus on vielä auki, mutta sen on määrä seurata yksityisen puolen uudistuksia.
60 prosentin
katto poistuu
Eläkeuudistuksella suomalaiset yritetään saada pysymään nykyistä pidempään töissä. Se on välttämätöntä, että eläkemaksut eivät nouse liikaa.
Kukaan ei voi ennakkoon tietää, onnistutaanko tässä. Keppiä ja porkkanoita pitäisi kuitenkin olla tarjolla niin paljon, että "rationaalisesti ajattelevan ihmisen" oletetaan myöhentävän eläkkeelle jääntiään nykyisestä.
Jos töissä jatkaa 63 vuoden jälkeen, eläkettä saa 4,5 prosenttia kunkin vuoden ansioista. Lyhyelläkin pidennyksellä eläke paranee selvästi. Yli 63-vuotias saa kartutettua eläkettään kolmen vuoden aikana 13,5 prosentilla, kun alle 53-vuotiaalta samaan menee yhdeksän vuotta. Alle 53-vuotiailla karttuma on 1,5 prosenttia vuodessa.
Töissä jatkamiseen pyritään myös poistamalla eläkkeiden yhteensovitussääntö. Se on estänyt suomalaisia saamasta eläkepalkastaan 60:tä prosenttia suurempia eläkkeitä. Jatkossa eläke voi olla jopa parempi kuin eläkepalkka.
Koska uudistus tuo paljon uusia mahdollisuuksia, ensimmäiseksi valintatilanteen eteen joutuvat saavat eläkeyhtiöltään tarkan laskelman vaihtoehdoista. Se tulee tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa.
Työllisten määrä lisääntyy 80 000:lla
Työeläkevakuuttajat Tela ja Eläketurvakeskus ovat laskeneet, että uudistukset lisäävät työllisten määrää noin 80 000:lla vuoteen 2050 mennessä. Laskelmassa uudistusten on oletettu toteutuvan myös julkisella puolella.
Monien muiden tavoin työeläkeyhtiö Varma-Sammon ylilääkäri Sakari Tola odottaa uudistusten purevan, joskin myöntää heti perään, ettei kukaan voi varmuudella ennakoida ihmisten käyttäytymistä.
"Suuri osa paketista on sellaista, että ratkaisut jäävät ihmisten omaan harkinnan varaan. Se on epävarmuustekijä", hän sanoo.
Oikeita vai vääriä
töissä jatkajia?
Jotkut ovat jo ehtineet epäillä, että uudistus voi saada väärät henkilöt jatkamaan töissä.
Tolan mielestä uudistuksen onnistumisessa yksi ratkaiseva tekijä on työllisyys: Jos ei ole töitä, miksi houkutella olemaan töissä pidempään? Tilannetta helpottaa suomalainen ikärakenne: töistä on poistunut enemmän väkeä kuin uutta työvoimaa on tullut tilalle.