Mielenterveyshäiriöt eivät vastoin yleistä luuloa ole Suomessa lisääntyneet, tuore tutkimus kertoo. Kansanterveyslaitoksen laajan Terveys 2000 -projektin yhteydessä tehdystä tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaisten mielenterveys ei ole 20 vuoden aikana huonontunut lainkaan.
"Tämän tästä julkisuudessa nostetaan esille ihmisten pahoinvointi. Mielikuva tästä ajasta on, että ihmiset ovat psyykkisesti romahduspisteessä. Tutkimuksen perusteella mielenterveyshäiriöiden määrä ei ole kuitenkaan kasvanut piiruakaan", kertoo projektissa erikoistutkijana toiminut psykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Sami Pirkola.
"Tietenkin voidaan kysyä, miksi niiden määrä ei ole yleisen terveydentilan kohentuessa vähentynyt, kuten monien muiden sairauksien kohdalla on käynyt."
Terveys 2000 -tutkimuksessa haastateltiin vuoden aikana 1999-2000 yli 6 000 yli 30-vuotiasta suomalaista, joiden osalta kerättiin tietoa fyysisestä terveydestä ja mielenterveyden häiriöistä. Tutkijoilla oli käytössään 20 vuoden takaista vertailutietoa, joka oli saatu pitkälti samoja tutkimusmittareita käyttämällä.
Tutkijat kartoittivat masentuneisuutta, keskeisimpiä ahdistuneisuushäiriöitä ja alkoholihäiriöitä. Nämä kolme ovat yleisyytensä takia merkittävimmät häiriöryhmät.
Työelämässä vaaditaan enemmän
Pirkolan mukaan masennustiloja esiintyi tutkimusta edeltäneen vuoden aikana noin 5 prosentilla suomalaisista. Masennustilalla ei tarkoiteta lievää masentuneisuutta, vaan se on kriteerit täyttävä oireyhtymä, johon kuuluu esimerkiksi jaksamattomuutta ja keskittymiskyvyttömyyttä.
Koska tutkimus osoittaa mielenterveyden tilanteen olevan sama kuin pari vuosikymmentä sitten, on Pirkolan mielestä aiheellista kysyä, miksi mielenterveyshäiriöt ovat yleisin syy työkyvyttömyyteen - niiden osuus työkyvyttömyyseläkkeistä on 40 prosenttia.
"Syytä kannattaa varmaan etsiä työelämästä itsestään. Ehkä siinä tai yhteiskunnassa yleensä on tapahtunut jotain, joka on saanut ihmisten toleranssin heikentymään. Joko työelämä vaikeutuu tai ihmisten motivaatio siinä pitäytymiseen on laskenut", Pirkola miettii.
Vakuutuskuntoutus ry:n toimitusjohtaja Jukka Kivekäs näkee suurimpana syynä ilmiöön työtehtävien muuttumisen. Työtehtäviin kuuluu yhä enemmän informaation käsittelyä ja vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa.Työn vaatimukset henkiselle suorituskyvylle ovat Kivekkään mukaan paljon korkeammat kuin 20 vuotta sitten.
"Selvästi on tullut myös esille, että meiltä puuttuvat masennuspotilaille tarkoitetut työhönpalaamisohjelmat. Joidenkin muiden sai rauksien osalta on selviä ohjeita siitä, miten työtä pitää sairasloman jälkeen keventää. Sen sijaan monesti on epäselvää, miten työpaikalla pitäisi toimia, kun työntekijä tulee masennuksen jälkeen töihin", Kivekäs sanoo.
Sami Pirkola korostaa, että nuoremmilla ikäluokilla häiriöitä esiintyy enemmän kuin vanhemmilla, vaikka vanhusten on ajateltu voivan erityisen huonosti.
Piintyneet käsitykset remonttiin
Pirkolan mielestä olisikin tärkeää korjata piintyneitä käsityksiä. "Terveyspoliittisesti tämä on valtavan tärkeä asia. Jos jäädään kiinni ajatusvääristymiin, kehittäminen voi jäädä tekemättä. Näitä tuloksia tullaan tulevina vuosina kyllä analysoimaan asiaa tarkasti", hän sanoo.
Siihen, miksi mielenterveyshäiriöiden yleisesti kuvitellaan lisääntyneen, Pirkola löytää monta syytä.
"Ensinnäkin mielenterveysongelmat ovat tulleet julkisuudessa esille, ja niistä on tullut jollain tavalla hyväksyttävämpiä, mikä on hyvä asia", hän sanoo. "Toinen tekijä on ollut aito huoli työkyvyttömyyden lisääntymisestä."
Vääriä johtopäätöksiä on vedetty myös masennuslääkkeiden myynnin kasvusta. Pirkolan mukaan lääkkeiden käytön kasvuun on kuitenkin paljon muita syitä.
"Käyttöaiheiden määrä on moninkertaistunut, ja masennustilojen hoitoajatkin ovat pidentyneet reilusti. Häiriöitä myös tunnistetaan lääkärin vastaanotolla paremmin kuin ennen", Pirkola kertoo.