Joko työelämässä tai suomalaisten asenteissa on paljon vikaa, kun joka kolmas kolmenkymmenen vuoden ikään ehtinyt ajattelee ainakin joskus jäävänsä eläkkeelle ennen virallista eläkeikää. Mitä lähemmäs eläkeikää ehditään, sitä useammin ajatus varhaisista vapaista vuosista viehättää. Miehiä varhaiseläke kiinnostaa aikaisemmin kuin naisia, mutta naiset ajattelevat eläkkeelle siirtymistä runsaammin kuudenkympin ikäpaalua lähestyttäessä.
Työterveyslaitoksen tutkimus Työ ja terveys Suomessa on elävä todiste siitä, kuinka tärkeää työelämän vetovoimaa kasvattavan sosiaali- ja terveysministeriön Veto-ohjelman onnistuminen on. Eläkkeelle siirtymisen ikä on hilautunut ylöspäin, mutta erittäin hitaasti. Oulussa esitellyn ohjelman tavoitetta työssäoloajan kasvattamisesta muutamalla vuodella voidaan siksi pitää kovana tavoitteena.
Merkittäviä ovat myös tavoitteet sairauspoissaolojen ja työtapaturmien vähentämisestä. Edellisissä tavoitellaan 15, jälkimmäisissä peräti 40 prosentin alenemaa. Työtapaturmissa ollaankin Suomessa oikealla tiellä. Niiden määrä on viime vuosina supistunut selvästi. Mahdollisimman terve ja turvallinen työympäristö lisäävät kuin itsestään myös työvuosien määrää.
Ikäluokkien pienentyessä työelämän vetovoimaisuus on yhä tärkeämpää. Kaikkien pitää kantaa siitä huolta. Niinpä sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Markku Lehdon ohella teollisuuden väelle ohjelmaa markkinoivat SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen ja TT:n johtaja Lasse Laatunen sulassa sovussa.
Myös yhteiskunta on omilla päätöksillään vähentänyt työnantajien intoa pitää ikääntyvää väkeä palkkalistoillaan. Nyt on vihdoin oivallettu muutoksen välttämättömyys. Varttuneimman väen sivukuluja ollaan huojentamassa.
Työpaikkojen ilmapiirille olisi hyväksi, että SAK ja TT pääsisivät yhteisymmärrykseen työelämän pelisäännöistä. Valmiutta ainakin keskusteluun mistä tahansa asiasta pitäisi löytyä. Lauri Ihalainen katsoi kuitenkin, että TT:n äskettäin julkistama työllisyysohjelma on vanha jo syntyessään. Hänen mukaansa monista listan asioista on jo sovittu. On kuitenkin muistettava, että yhteiskunta ja työelämä ovat jatkuvassa muutoksessa. Siksi kertaalleen käsiteltyihinkin asioihin on voitava palata, kun tilanteet muuttuvat.
Olisi järkevää katsoa, työllistävätkö työnantajien ajamat mallit. Jos niin käy, se olisi kaikille hyväksi, koska tähänastiset keinot eivät ole tehonneet. Ellei, voitaisiin palata entiseen.
paakirjoitus@kaleva.fi