Oulun yliopiston 46. lukuvuoden avajaisia vietettiin perinteisin menoin maanantaina. Päivä alkoi vapaamuotoisella aamukahvitilaisuudella, jonka jälkeen yliopistolaisten kulkue siirtyi jumalanpalvelukseen Pyhän Luukkaan kappeliin. Itse avajaisjuhla keräsi Saalastinsalin ääriään myöten täyteen.
Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen käsitteli avajaispuheessaan muun muassa huolta väitöskirjojen tasosta.
Hänen mukaansa huoli on turhaa, sillä Lajusen näkemyksen mukaan väitöskirjojen keskimääräinen taso on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sen sijaan tohtoritutkinnon sisältöä ja tavoitteita tulisi kehittää.
Asenteiden takia muualla vähän
Tohtorintutkintotavoitteeksi vuodelle 2008 asetettua 1 600 tutkintoa on kritisoitu liian korkeaksi. Työttömyysluvut kuitenkin osoittavat, että koulutus kannattaa. Yliopistot eivät tarvitse vuosittain 1 600 uutta tohtoria, joten entistä suuremman osan täytyy löytää työpaikkansa muualta, muistutti Lajunen.
Asenteiden takia tohtoreita on kuitenkin vielä suhteellisen vähän yliopiston, terveydenhuollon ja tutkimuslaitosten ulkopuolella. Elinkeinoelämässä vierastetaan tohtorin palkkaamista. Toisaalta myöskään väitöskirjaansa tekeville elinkeinoelämä ei ole suosituin vaihtoehto.
Lajunen muistuttaa, ettei tutkintonimike ole elinkeinoelämälle tärkeintä, vaan se, mitä henkilö osaa. Tohtorikoulutuksessa tulee siis ottaa huomioon myös ne taidot, joita työelämä edellyttää.
Lajunen kantoi huolta myös yliopistojen perustutkimuksen tulevaisuudesta. Kustannuskertoimista kiistelyn sijaan tärkeintä olisi saada poliittiset päättäjät tietoisiksi yliopistojen perusrahoituksen jälkeenjääneisyydestä ja erityisesti perustutkimuksen rahoitusongelmista.
Rahat byrokratian sijasta opetukseen
Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Petri Eklund lupasi ylioppilaskunnan jatkavan vaikutustyötään tiedeyhteisön ja rajoittamattoman opiskelun puolesta. Hänen mukaansa valmistumisaikojen lyheneminen on tavoiteltava asia, mutta siihen pitäisi pyrkiä ennemminkin laatimalla henkilökohtaisia opintosuunnitelmia, opetuksen kehittämistä ja opinto-ohjausta.
Lakiesityksen mukaan tavoiteajan ylittäneelle yliopisto voi myöntää lisäaikaa, jos opiskelijalla on esittää hyväksyttävä suunnitelma opintojen loppuun saattamisesta. Sen sijaan, että yliopisto tuhlaa lisäresursseja suunnitelmien tutkimiseen ja byrokratiaan, resursseja on kohdennettava ongelmien ennaltaehkäisyyn, totesi Eklund.