Kurittomaksi kirot-
tu nuoriso ottaa ainakin yhdessä suhteessa mallia vanhemmistaan: tutkimusten mukaan he kokevat työn tärkeäksi.
"Työelämä on vapauden valtakunta, minne on päästävä", nuorten tuntoja kuvailee tutkija, yhteiskuntatieteiden maisteri Jukka Vehviläinen Tampereen yliopistosta.
Koulunkäynti ja opiskelu nähdään usein vain välttämättömäksi kuvioksi, joka on hoidettava, jotta pääsee haaveilemaansa vapauden valtakuntaan. Lähes järkiään kaikki nuoret "pitävät työelämään sijoittumista tärkeänä", Jukka Vehviläinen kertoo laajoihin tutkimuksiinsa viitaten.
Vehviläinen vieraili loppuviikolla Haapaveden opistolla luennoimassa nuorten suhtautumisesta työhön ja koulutukseen. Hän piipahti paikkakunnalla edellisen kerran vuonna 1996 haastattelemassa nuoria tutkimuksiaan varten.
Vaikka nuorten asenteissa, kuten suhtautumisessa työhön, on paljon yhtäläisyyksiä, Jukka Vehviläinen muistuttaa kuitenkin nuorten olevan hyvin erilaisia. Siinä mielessä ei voida puhua nuorista yleensä.
Vehviläinen jakaakin nuoret viiteen eri ryhmään sen mukaan, miten he suhtautuvat opiskeluun ja työhön.
Työltä odotetaan sisältöä
Jo vanhastaan tiedetään suomalaisten suhteen työhön olevan syvästi kunnioittavan. Työtä on käytetty ja käytetään ihmisen arvon mittana. Jukka Vehviläinen kertoo nuorten pitävän työelämään "oikeana asiana". Tämä tulee hyvin esille työssä oppimisessa. Siellä suorastaan viihdytään.
"Mutta yhä selvemmin on nähtävissä, ettei nuoria tyydytä mikä tahansa työ. Työssä pitää olla sisältöä. Odotetaan, että työssä voidaan olla itsenäisiä ja vapaita. Silloin työhön mennään mielellään."
Maaseudulla ja kaupungeissa asuvien nuorten suhtautumisessa koulutukseen on Jukka Vehviläisen mukaan havaittavissa selviä eroja. Haapavedellä ja Kärsämäellä asuvien nuorten haastattelut osoittavat, että maaseudulla arvostetaan enemmän raskasta ruumiillista työtä kuin suurissa kaupungeissa, kuten Tampereella.
"Täällä pidetään hyväksyttävämpänä jäädä töihin kuin mennä opiskelemaan. Saatetaan jopa olla ylpeitä siitä, että vastustetaan koulutusta", Jukka Vehviläinen sanoo vertaillessaan maaseutu- ja kaupunkinuorten ajatuksia.
Jukka Vehviläinen on tutkinut nuorten suhdetta opiskeluun ja työhön 1990-luvun alusta lähtien. Tänä aikana asenteissa ei ole tapahtunut kovin suuria muutoksia. Jossain määrin on havaittavissa koulutuksen arvostuksen kasvua.
"Tämä voi johtua siitä, että työelämältä odotetaan enemmän kuin ennen. Koulutus on tärkeää siksi, että saa parempia töitä."
1990-luvun lamasta lähtien nuorisotyöttömyys on ajoittain ja paikkakunnittain noussut korkeaksi. Jukka Vehviläinen arvioi työttömyyden vaikutuksen nuoriin olevan kahtalaisen: "On niitä, jotka luovuttavat ja alentavat tavoitteitaan, mutta on joukossa niitäkin, jota ovat saaneet työttömyydestä lisäpotkua."
Sukupuolten väliset erot ovat Vehviläisen mukaan selvät.
"Tytöt ovat kiltimpiä ja haluavat pärjätä koulussa. Pojissa ilmenee enemmän tietoista vastarintaa. He eivät arvosteta koulua ja tutkintoa samalla tavalla kuin tytöt. Ne nuoret, joita ei kiinnosta mikään, on pieni ryhmä, 2-5 prosenttia."