Työelämän muutos on viimeisen parin vuosikymmenen aikana ollut raju.
Monia ammatteja on hävinnyt. Uusia töitä on tullut niiden tilalle. Ja yhä useampi työ on muuttunut niin sanotuksi moniosaamiseksi eli tekijän on hallittava useita tehtäviä.
Työntekijöiden etuja ajava ammattiyhdistysliike on pitkään ollut lähes muuttumaton. Joitakin liittojen yhdistymisiä on tapahtunut, mutta ei mitään radikaalia. Vuosia valmisteltiin kuuden teollisuusliiton yhdistämistä, mutta loppumetreillä se kuivui vain Kemianliiton ja Viestintäliiton yhdistymiseksi.
Viimeksi Rautatieläisten liitto ilmoitti liittyvänsä Julkisten ja hyvinvointialojen liittoon.
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi teki ammattiosaston satavuotisjuhlassa Salossa maanantaina ehdotuksen ammattiliitojen alakohtaisesta yhteenliittymästä.
Hänen mallissaan ammattiliitot tekisivät yhteistyötä alan, ei ammattiaseman mukaan. Hänen mallissaan ei välttämättä tarvita keskusjärjestöjä.
Ehdotus merkitsisi toteutuessaan melkoista remonttia järjestökenttään. Tämän tietäen Harjuniemi otaksuu muutokseen vierähtävän joka tapauksessa vuosia.
Työantajapuolella järjestökoneen uudelleenrakentaminen on edennyt paljon pidemmälle kuin työntekijäpuolella. Niinpä ei ihme, että viime vuosina keskeiset avaukset työmarkkinakentässä ovat tulleet useammin työnantajilta kuin työntekijäliitoilta.
Harjuniemi tähtää ehdotuksellaan siihen, että työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt voisivat ylittää vanhat asemarajat ja saada tätä kautta lisää voimaa ammatilliselle liikkeelle.
Monet ongelmat, kuten työpaikkojen turvaaminen, ovat yhteisiä ammattiasemasta huolimatta.