Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen (sd.) mielestä työelämään tarvitaan lisää joustoja. Työtä tekevä ei tänä päivänä saa anteeksi yhtäkään "heikompaa hetkeä", kun taas ennen töissä saattoi pärjätä hieman vajaakuntoisenakin.
Mönkäre kommentoi Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000 -projektiin kuuluvaa suomalaisten mielenterveyttä kartoittanutta tutkimusta, jossa kävi ilmi, että mielenterveyshäiriöt eivät 20 vuoden aikana ole lisääntyneet. Koska niiden osuus työkyvyttömyyseläkkeelle jäännin syistä on sitä vastoin koko ajan kasvanut, syy löytyy ministerin mielestä työelämästä.
Parannuksia luvassa
Mönkäreen mukaan työelämän vaatimukset ovat tänä päivänä sellaiset, että kynnys tarjota sairaslomaa ja työkyvyttömyyseläkettä on matala. "Työelämässä ei voi olla, jos ei ole sataprosenttisessa kunnossa. Hyvin herkästi ajaudutaan siihen kierteeseen, että työelämä työntää pois vähänkin vajaakuntoisia ihmisiä", Mönkäre kritisoi.
Ministeri huomauttaa, että kaikilla on jossain vaiheessa elämäänsä tilanteita, joissa täydellinen paneutuminen työhön ei ole mahdollista - esimerkiksi omaisen kuolema, pienten lasten hoito, sairaus tai avioero. Tällöin työpaikan pitäisi tarjota työntekijälle mahdollisuus tilanteen selvittämiseen mielekkäällä tavalla.
Suurten ikäluokkien työssä jaksamiseen vaikuttaa nyt vahvasti se, että omat vanhemmat ikääntyvät ja alkavat sairastella. Yhteiskunnallisesti tämä on hyvin tärkeä kysymys, Mönkäre painottaa. "Työelämässä pitäisi saada joustoa, jos joutuu esimerkiksi auttamaan dementoituvan vanhempansa hoidossa."
Hallituksen ohjelmassa olevan työelämän vetovoiman kehittämisohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on näihin asioihin vaikuttaminen "Tulossa on esimerkiksi osa-aikainen sairausloma, jonka periaatteena on, että ihmisen ei aina koko työuran aikana tarvitse jaksaa tehdä asioita sataprosenttisesti", Mönkäre kertoo.
Ministerin mukaan asiassa on tapahtunut parannusta useamman vuoden ajan. Työterveyshuolto esimerkiksi pyrkii puuttumaan ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa.
Henkistäkin joustoa
Työhönpalaamisohjelmat sen sijaan eivät Mönkäreen mielestä toimi tarpeeksi tehokkaasti. Masennuksen takia myönnetyltä sairauslomalta pitäisi voida palata töihin samalla tavoin kuin jonkin fyysisen sairauden jälkeenkin. "Edelleen mielenterveyshäiriöihin kuitenkin suhtaudutaan peitellen ja häpeilevästi", Mönkäre huomauttaa.
Kansanterveyslaitoksen professori Jouko Lönnqvist on ministerin kanssa samoilla linjoilla. Jousto tarkoittaa hänen mukaansa myös psyykkistä joustoa työkavereiden välillä. "On selvää, että ensimmäisenä oirehtiva alkaa kuormittaa muitakin tiukoilla olevia", hän sanoo.
Lönnqvist näkee ongelmaksi ennen kaikkea järjestelmän jäykkyyden ja hitauden: ongelmat havaitaan myöhään ja sairausloma- ja eläkeasioita käsitellään hitaasti, jolloin syntyy kroonistumista.
"On ymmärrettävää, että ihmiset ajattelevat, ettei tästä mitään tule ja jäävät kokonaan pois töistä. Tarvitaan tehokkaampi järjestelmä, joka puuttuu ongelmiin ajoissa, ottaa kantaa ja tekee nopeasti päätöksiä eikä vetkuta niitä viikosta ja kuukaudesta toiseen", Lönnqvist toteaa.