Työeläkeyhtiöiden kilpailu on näennäistä, kilpailuksi naamioitua yhdessäsopimista, kvasikilpailua, arvioi kilpailuviraston ylijohtaja Matti Purasjoki Suomen nykyistä työeläkejärjestelmää.
"Todellinen kilpailu voisi tehdä hyvää. Hallittu riskinotto voisi olla aika poikaa myös työeläkejärjestelmässämme. Nythän suomalainen työeläkejärjestelmä on täydellinen oligopoli, jossa tietojen vaihto yhtiöiden välillä on täydellistä, tuotteet samankaltaisia ja asioista sovitaan yhdessä", tykittää Purasjoki.
Ulkomaisten työeläkeyhtiöiden tulo Suomen markkinoille on tehty vaikeaksi ja käytännössä suomalaiset yhtiöt ja yhteisöt hallitsevat työeläkejärjestelmäämme, jossa liikkuvat suuret rahat.
Maaliskuun lopussa työeläkerahastoissa oli varoja lähes 82 miljardia euroa.
Suomalainen työeläkemalli on kirjattu aikoinaan jopa Suomen ja EU:n väliseen liittymissopimukseen.
"Suomen järjestelmä on suhteellisen toimiva, mutta vahvasti säännelty kvasijärjestelmä. Tuskin siihen minun elämäni aikana tulee muutoksia."
Työeläkejärjestelmä säilytetään
Purasjoki muistuttaa, että myös nykyinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on ilmoittanut Suomen lähtökohdaksi sen, että saamme pitää oman työeläkejärjestelmämme EU:ssa.
"Suomalainen innovaatio (työeläkejärjestelmä) on hyvä, mutta miten voimme olla varmoja, että se on maailman paras ja kilpailukykyisin? Voisiko ulkomainen kilpailu piristää yhtiöitä ja hyödyttää sitä kautta vakuutettuja, tulevia eläkkeensaajia?"
Hän myöntää, että Euroopan vakuutusmarkkinoilla liikkuu myös onnenonkijoita, joita ei pidä koskaan päästää Suomeen. "On siellä myös paljon vakavasti otettavia työeläkeyhtiöitä."
EU on kaavaillut, että se avaisi jossain vaiheessa koko unionin eläkemarkkinat vapaalle kilpailulle EU:n omien periaatteiden mukaisesti. Suomalaiset eläkevakuuttajat pelkäävät, että sellaisessa tilanteessa Suomi voisi joutua maksajan rooliin eivätkä ole viemässä hanketta ainakaan eteenpäin.
"Sellainen riski on varmasti olemassa ja siltä osin ymmärrän työeläkejohtajien huolen. Siinä mielessä on ehkä parempi ollakin hiljaa", arvioi Purasjoki.
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala muistuttaa, että Suomen työeläkejärjestelmään ei ole ylipäätänsäkään mahdollista luoda yhtä vapaita kilpailuolosuhteita kuin muuhun elinkeinotoimintaan. Rantala painottaa ,että lakisääteinen työeläkevakuutus on osa suomalaisten sosiaaliturvaa.
Vuosituhannen
tärkein uudistus
Suomen kilpailulainsäädännössä alkoi vappuna uusi aikakausi, kun Suomen kilpailulait sovitettiin EU-raameihin. Nyt kilpailuasioita hoidetaan EU:n komission ja jäsenmaiden virastojen kesken yhdessä eli Suomi on muiden EU-maiden kanssa osa unionin kilpailujärjestelmää.
"Vappu 2004 oli vuosituhannen tärkein asia Suomen ja EU:n kilpailuoikeudessa. Tavoitteena on tiukentaa ja tehostaa kilpailun valvontaa koko EU:n alueella. Samalla on pyritty pääsemään irti turhista puuhista. Komissio on hajauttanut päätösvaltaansa jäsenmaihin", kertoo Purasjoki.
Kaikissa EU-maissa yrityksillä on nyt samat oikeudet ja samat kilpailusäännöt.
Yksi merkittävimpiä uudistuksia Suomen osalta on, että yritykset eivät voi enää hakea poikkeuslupia kilpailun rajoittamiseen.
"Kilpailunrajoituksen voi nytkin saada, jos järjestelyn edut ylittävät rajoituksen haitat. Yrityksen pitää toimia itsenäisesti eli sen pitää lukea kilpailulait ja miettiä sitten, tarvitseeko se ehkä rajoitusta. Me emme tee enää sitä työtä yrityksen puolesta. Tietenkin neuvomme yrityksiä; sehän on paljon järkevämpää kuin tavata oikeudessa", painottaa Purasjoki.
Hän kertoo, että esimerkiksi Kesko saa harjoittaa määrähinnoitteluaan eli se voi määrätä ylimmät hinnat myymäläketjuissaan. Samoin S-ryhmän osuuskaupat voivat sopia keskenään yhteisistä hinnoista. Keskenään eri kaupparyhmät eivät saa sopia hinnoista.
Jos kaupan päätökset ovat vapaan kilpailun vastaisia, kilpailuvirasto puuttuu jälkikäteen asiaan.
"Kun Suomesta loppui aikoinaan hintasäännöstely, baarinpitäjät soittelivat kilpailuvirastoon ja kysyivät, mitä nyt pannaan kahvikupin hinnaksi? Vapaa kilpailu voi joskus tuntua vaikealta", muistelee Purasjoki.
Uhkailuja
ei ole tullut
Keväällä kilpailuvirasto paljasti Suomen oloissa harvinaisen laajan asvalttialan kartellin. Kilpailuvirasto esittää lähes kymmenelle asvalttiyritykselle yhteensä lähes 200 miljoonan euron sakkorangaistuksia kilpailun rajoittamisesta.
Lopullisesti asiasta päättää markkinaoikeus. Sen päätöksestä voi valittaa vielä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Purasjoki vakuuttaa, että kilpailuvirastoon ei ole kohdistunut uhkailua kartellin selvittämisen aikana eikä päätöksen julkistamisen jälkeenkään.
"Ei Suomessa sellainen ole tapana. Juristit ovat asialla ja nyt he kirjoittavat vastineita meidän päätökseemme. Nurkan takaa tapahtuvaa vaikuttamista voi olla", sanoo Purasjoki.
Hän arvelee, että asvalttikartelli tulee markkinaoikeuden käsittelyyn aikaisintaan ensi syksynä.
"Markkinaoikeudessa on valtava pula työntekijöistä kuten kilpailuvirastossakin. Eduskunta ymmärtää lisäresurssien tarpeemme, mutta valtiovarainministeriö ei."