Työeläkeyhtiöiden kilpailun puute on näkyvä, mutta ei ainoa vaiva alalla. Työeläkevarojen rivakka kasvattaminen hyödyttäisi jokaista palkansaajaa. Eläkemaksut pysyisivät kurissa.
Työeläkeyhtiöiden välinen kilpailu on kilpailuksi naamioitua yhdessä sopimista, kilpailuviraston ylijohtaja Matti Purasjoki sivalsi Kalevan haastattelussa maanantaina. Suomessa on määrätietoisesti parannettu kilpailun edellytyksiä, mutta joillakin aloilla sitä ei haluta käyttää hyväksi. On mukavampi elellä vailla huolta asetelmien nopeista muutoksista, ilman pelkoa ohi pyyhältävästä yhtiöstä.
Ylijohtaja Purasjoki luonnehtii Suomen nykyistä työeläkejärjestelmää täydelliseksi oligopoliksi eli harvainvallan keskittymäksi. Niin voi sanoa, kun tietojen vaihto työeläkeyhtiöiden välillä on lähellä täydellistä, tuotteet pitkälle samankaltaisia ja liki kaikista työeläkealaa koskevista ratkaisuista sovitaan yhtiöiden kesken.
Noin 2,3 miljoonalle työssä käyvälle vakuutetulle suomalaiselle tilanne ilman toimivaa kilpailua on erittäin epämukava. Mitä tehottomammin työeläkeyhtiöt toimivat, sitä varmemmin kasvaa työntekijöiden eläkemaksujen korotuspaine. Suunta on väärä. Verojen ohella myös veroluonteisten maksujen pitäisi päin vastoin keventyä. Vastuullisten päättäjien on tehtävä kaikki mahdollinen, että niin käy.
Liiketoiminta täkäläisessä työeläkejärjestelmässä on voimakkaasti säänneltyä. Juuri siksi eläkeyhtiöillä on mahdollisuus näennäiskilpailuun, vaikka ei tietysti mitään pakkoa. Järjestelmän murtaminen ulkomaisten kilpailijoiden voimin on tehty mahdottomaksi. Poliittiset päättäjät, nykyinen pääministeri Matti Vanhanen mukaan lukien, ovat ilmoittaneet Suomen edellyttävän Euroopan unionissa oman työeläkejärjestelmän säilyttämistä.
Omaksuttu linja on luonnollisesti tietyllä tavalla turvallinen ja johdonmukainenkin. Kuten eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala muistuttaa, lakisääteinen työeläkevakuutus on osa suomalaisten sosiaaliturvaa. Silti on hyvä kysyä, olemmeko varmoja, että nykyinen järjestelmä on maailman paras tai kilpailukykyisin. Entäpä jos ulkomainen kilpailu todella virkistäisi yhtiöitä? Siitä hyötyisivät kaikki tulevat eläkkeensaajat.
Myös Purasjoki myöntää, että Euroopan vakuutusmarkkinoilla liikkuu onnenonkijoita, joita ei todellakaan tule koskaan päästää Suomeen. Hän kuitenkin muistuttaa, että myös vakavasti otettavia työeläkeyhtiöitä on EU:n alueella paljon.
Vaikka työeläkealan hoitaminen suomalaisvoimin onkin ilmeisesti ainoa vaihtoehto nähtävissä olevassa tulevaisuudessa, paljon on tehtävissä tilanteen parantamiseksi. Poliitikkojen on syytä kuunnella ylimmän kilpailua valvovan viranomaisen huolta. Siihen on kiinnitettävä huomiota myös työeläkeyhtiöissä. Niiden on määrätietoisesti kehitettävä tuotteitaan omaleimaisemmiksi ja niiden on päästävä irti yhdessä sopimisen perinteestä.
Työeläkerahastoissa on huima pääoma. Sijoitusten markkina-arvoksi laskettiin maaliskuun lopussa yhteensä liki 83 miljardia euroa. Viime vuoden vastaavasta ajankohdasta kasvua kertyi 11 miljardia euroa. Vakuutettujen maksujen ohella myös pääomien tuotto kääntyi vuosien 2001-02 notkahduksen jälkeen nousuun.
Hallittu riskinotto voisi tosiaan parantaa tuottoa edelleen. Nykyisellään työeläkevaroista noin 70 prosenttia on korkosijoituksissa. Sosiaali- ja terveysministeriön on mietittävä vakavasti ohjausnormiston höllentämistä. Työeläkerahoilla ei pidä lähteä pelaamaan suuren riskin sisältäviä sijoituspelejä, mutta niille on haettava hyvää tuottoa.