Ilmarisen toimitusjohtajan Kari Puron johtama työryhmä esittää yksimielisesti, että työeläkeyhtiöt saisivat kasvattaa sijoitussalkuissaan osakkeiden osuutta nykyisestä noin 25 prosentista 35 prosenttiin.
Työryhmä patistaa valtiota myös lainsäädäntään, jotta työeläkeyhtiöt voisivat sijoittaa nykyistä monipuolisemmin suomalaisiin kohteisiin. Samalla tuettaisiin työpaikkojen syntyä Suomeen.
Kaiken tarkoituksena on jarruttaa pakollisten työeläkemaksujen nousupaineita lähivuosina, sillä pitkällä aikavälillä osakkeiden keskimääräinen tuotto on parempi kuin esimerkiksi joukkovelkakirjojen tai obligaatioiden.
Käytännössä se tarkoittaa, että jokaisen suomalaisen palkkapussiin jäisi enemmän euroja, jos työeläkemaksuja ei tarvitse nostaa lähivuosina.
Jotta työeläkeyhtiöt voisivat sijoitta nykyistä enemmän osakkeisiin, pitää niiden riskinkantokykyä vahvistaa, jotta tulevien eläkkeiden maksaminen ei vaarannu.
Riskiä voidaan ottaa lisää, jos työeläkeyhtiöihin perustetaan uusi osaketuottoihin sidottu puskurirahasto, joka tasoittaisi pörssikurssien nousuja ja laskuja.
Ylärajana jopa
40 prosenttia
Tällä hetkellä suomalaisten työeläkemaksu palkasta on 21,5 prosenttia, josta työntekijän osuus on 4,5 prosenttia.
Työeläkeasiantuntijat muistuttavat, että jos Suomessa ei olisi tehty viime vuosien rajuja leikkauksia eläke-etuuksiin, työeläkemaksu saattaisi nyt olla jopa 40 prosenttia palkasta.
Puron kuusimiehiseen työryhmän kuulunut STTK:n pääsihteeri Seppo Junttila muistuttaa, että vuonna 2005 alkanut eläkeuudistus, jossa sovittiin joustavasta eläkkeellelähdöstä 63 vuoden iästä alkaen, leikkaa työeläkemaksun nousua jopa 2-3 prosenttiyksikköä pitkällä ajanjaksolla. Alennus näkynee täysimääräisenä vuonna 2030.
Maanantaina esitelty Puron työryhmän uusin esitys, jos se toteutuu, alentanee työeläkemaksujen nousupaineita 1-2 prosenttiyksikköä eli nousupaineista voi yhteensä leikkautua jopa viisi prosenttiyksikköä pois.
Työeläkemaksun arvioidaan jo tapauksessa nousevan nykytasoltaan noin 27 prosentin paikkeille, koska Suomen väestö ikääntyy ja eläköityy lähivuosina poikkeuksellisen nopeasti suurten ikäluokkien ihmisten siirtyessä oloneuvoksiksi. Samalla eläkkeiden maksajien määrä pienenee kovasti.
Tällä hetkellä työssäkäyvät maksavat noin 75 prosenttia eläkeläisten eläkkeistä, sillä rahastoinnin osuus on vain neljännes.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Sixten Korkman esitti äskettäin, että työeläkemaksuille pitäisi säätää katto. SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen vakuutti maanantaina, että työeläkemaksuille ei tule kattoa eikä sellaisesta ole edes keskusteltu Puron työryhmässä.
Tel-yhtiöt ostaisivat
valtion joukkolainoja
Tällä hetkellä työeläkeyhtiöiden sijoituksista lähes puolet on valtioiden joukkovelkakirjalainoissa. Ne ovat hyvin turvallisia sijoituskohteita, mutta kun riski on pieni, tuottokin jää pieneksi.
"Joukkolainat ovat lähinnä eurooppalaisia joukkovelkakirjoja, koska suomalaisia ei ole tarjolla. Jos valtio tai suomalaiset yritykset laskevat liikkeelle joukkovelkakirjalainoja, työeläkeyhtiöt voisivat ostaa niitä", painotti Puro esitellessään maanantaina työryhmänsä ehdotuksia.
Puron mukaan kotimaa on aina ollut ja tulee olemaan tärkeä eläkesijoittajille, koska yhtiöt tuntevat Suomen olosuhteet parhaiten. Hänen mukaansa myös sijoitukset infrastruktuuriin, kuten suuriin liikennehankkeisiin, houkuttelevat työeläkeyhtiöitä, mutta niitäkään ei ole ollut tarjolla eli valtion ei ole tarvinnut ottaa lainaa niihin.