Pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat uusia rahoituskeinoja. Työeläkkeiden maksamista varten kerätyt rahat eivät kuitenkaan ole oikea lähde riskisijoituksille.
Keskustan puheenjohtaja ja pääministerigallupin ykköshahmo Juha Sipilä on useaan otteeseen esittänyt muutaman miljardin euron suuruisen rahaston perustamista pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen turvaamiseksi.
Viimeksi Sipilä täsmensi ideaansa ehdottamalla rahastoa sijoituskohteeksi työeläkevakuuttajille. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas ei lämpene Sipilän ehdotukselle. Hän sanoi Kalevassa tiistaina, että kasvurahastoon sijoittaminen olisi tavanomaista suurempi riski ja johtaisi tinkimiseen eläkevakuutusrahojen tuotosta.
Pienten ja keskisuurten yritysten rahoitustarve on ilmeinen, mutta eri asia on, miten se on viisainta hoitaa. Työeläkerahojen tuotolle ja turvallisuudelle on asetettu selkeät odotukset. Riskisijoittaminen sopii huonosti yhteen näiden tavoitteiden kanssa.
Suomessa on useita eri mahdollisuuksia hankkia sekä yksityistä että julkista rahoitusta yrityksille. Rahoituksen saanti on vaikeinta epävarmoille hankkeille sekä uusille, aloittaville yrityksille. Usein pääomia ei ole omasta takaa riittävästi toiminnan käynnistämiseen.
Yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta kartoitetaan vuosittain tuhansiin yrityksiin tehtävällä kyselyllä. Viimevuosien aikana rahoituksen saanti on jonkin verran vaikeutunut pankkien kiristettyä lainahanojaan ja tiukennettua ehtojaan.
Rahaa pankeilla on, mutta ongelmaksi muodostuvat vakuudet ja usko yrityksen pärjäämiseen. Eniten hankaluuksia on luonnollisesti niillä yrityksillä, joiden liikevaihto on laskenut ja kannattavuus heikentynyt. Pitkään jatkunut taantuma on lisännyt tällaisten yritysten määrää.
Yleinen korkotaso on alhainen, mutta taloudellisen epävarmuuden oloissa pankit ovat kiristäneet rahoituksen saamisen ehtoja ja leventäneet omia korkomarginaalejaan. Myös erilaiset luottojen sivukulut ovat kasvaneet ja tehneet osaltaan lainattavasta rahasta kalliimpaa.
Sipilän markkinoima rahasto olisi tervetullut siinä tapauksessa, että rahat siihen saataisiin koottua vapailta markkinoilta. Täytyy muistaa, että uuden rahaston rakentaminen ja ylläpito vaativat myös hallinnointia; siis sitä byrokratiaa, jonka vähentämistä Sipilä on toisaalla vaatinut.
Valtiolla on jo nyt useita eri välineitä, joilla se tukee uusia yrityksiä ja olemassa olevien yritysten pääomahankintaa ja muuta toimintaa. Tätä varten on perustettu Finnvera, Vientiluotto, Tekes ja Teollisuussijoitus, ja samojen asioiden kanssa työskentelevät työvoima- ja elinkeinokeskukset. Lisää työkaluja löytyy yritysten pyrkiessä kansainvälisille markkinoille.
Aihetta on arvioida, toimivatko valtion rahoituskanavat tarkoituksenmukaisella tavalla. Onko niiden pääomatuki sellaista, jota juuri nyt tarvitaan uusien kasvavien yritysten auttamiseksi?
Poliitikkojen on ollut tapana kääntyä eläkelaitosten puoleen aina vaalien alla. Ei ihme, sillä työeläkelaitosten yhteenlasketut sijoitukset ovat noin 170 miljardia euroa.