Työeläkemaksut uhkaavat nousta kohtuuttoman korkeiksi, ellei työeläkeyhtiöiden sijoitustuottoja kyetä parantamaan. Kari Puron työryhmän yksimieliset ehdotukset osakesijoitusten osuuden kasvattamisesta on syytä toteuttaa.
Suomalaisten ikääntyminen aiheuttaa monia kustannuspaineita koko yhteiskuntaan. Niihin on varauduttava. Eläkemenojen kasvusta huolimatta on pidettävä kiinni siitä, että vapaavuosille jäävät kansalaiset saavat heille kuuluvat eläkkeet. Ellei niin kävisi, kielteiset vaikutukset säteilisivät laajalle.
Suurten ikäluokkien eläköityminen ja aktiiviväestön ikäluokkien kutistuminen uhkaavat nostaa työnantajien ja työntekijöiden yhdessä maksamaa lakisääteistä eläkemaksua yli kuudella prosentilla, ellei oteta käyttöön nousua jarruttavia keinoja. Nykyisellään työeläkemaksu on 26 prosenttia palkasta. Työantaja maksaa siitä 21,5, työntekijä 4,5 prosenttia.
Ilmarisen toimitusjohtajan Kari Puron vetämä työryhmä esitti maanantaina ehdotuksensa keinoista, joilla nousu voitaisiin pysäyttää. Työryhmä tärkein ja odotetuin työkalu eläkekustannusten kasvun rahoittamiseksi on työeläkerahastojen sijoitussäännön väljentäminen. Työryhmän mielestä osakkeisiin voitaisiin suunnata 35 prosenttia sijoituksista nykyisen 25 prosentin sijaan.
Viime vuosina osakesijoitukset ovat olleet työeläkeyhtiöille erittäin tuottoisia. Työryhmän yksimielinen halu paisuttaa eläkeyhtiöiden osakesalkkuja on sitä taustaa vasten ymmärrettävää.
Osakkeet ovat kuitenkin suhdanteille alttiita. Niiden riski on paljon suurempi kuin eläkerahastojen pääasiallisina sijoituskohteinaan käyttämissä valtioiden joukkovelkakirjalainoissa. Laskukausien vaikutusten torjumiseksi työryhmä ehdottaakin sijoituspuskuria, josta voitaisiin tarvittaessa nostaa rahaa. Lihavina vuosina vastaavasti sijoitettaisiin reilummin.
Sellainen turvatekijä tarvitaan ehdottomasti. Hyvä harkinta ja sijoitusten hajottaminen ovat yhtä tarpeellisia edellytyksiä osakesijoituksia tehtäessä.
Työryhmä pohdiskeli myös mahdollisuuksia lisätä työeläkevarojen suuntaamista erityisesti kotimaisiin yrityksiin. Vaikka siltä osin ei esitetty näyttäviä keinoja, jo julki lausuttu tavoite vaikuttaa. Suomen rahoitusmarkkinoiden laajeneminen olisi hyväksi yritystoiminnalle.
Koko Eurooppa harmaantuu lähivuosina, mutta Suomessa ikärakenteen muutokset ovat erityisen voimakkaita. Siksi onkin tärkeää varautua ajoissa eläkejärjestelmän kustannuspaineisiin. Äskettäin voimaan tullut, muun muassa joustavan eläkeiän tarjoava uudistus leikkaa työeläkemaksujen nousua parhaimmillaan kolmella prosenttiyksiköllä. Vaikutus on täysimääräinen vuonna 2030.
Jo nyt on näkyvissä, että eläköitymisikä nousee aidosti. Myönteisen kehityksen jatkuminen edellyttää myös asenteiden muutosta. Monilla työpaikoilla on totuttu odottamaan, että nousukierron tulpaksi koetut henkilöt jättävät paikkansa nuoremmille. Vastaisuudessa kaikkien täytyy olla sitä tyytyväisempiä, mitä useammat pysyvät työelämässä kartuttamassa eläkerahastoja sen sijaan, että siirtyisivät kuluttamaan niitä.
Myös työnantajien pitää muistaa, että työeläkemaksujen korotuspaine pienenee sitä enemmän, mitä pitempään yli kuusikymppiset suomalaiset malttavat jatkaa työuraansa. Asennemuutosta edistää varmasti se, että työvoimapula pahenee lähivuosina. Jo nyt joillain aloilla on todella suuria vaikeuksia korvata eläköityvän ammattilaisen jättämä aukko.