Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman esittää työeläkemaksuille kattoa, mikä tarkoittaa että työntekijöiden ja työnantajien yhdessä maksamat eläkemaksut eivät nousisi tietyn rajan yli.
"Työeläkemaksuihin voi suhtautua kahdella tavalla: joko odotetaan ja katsotaan, kuinka asiat kehittyvät tekemättä uudistuksia työeläkejärjestelmään ja nostetaan sitten aikanaan työeläkemaksuja kohoavien menojen mukaisesti. Toinen vaihtoehto on, että asetetaan menokehitykselle tavoitteet ja rahoitukselle raamit", esitti Korkman keskiviikkona Veronmaksajain Keskusliiton järjestämässä Vero 2006 -tapahtumassa.
Korkmanin mukaan eläkekatto liittyy kiinteästi globalisaatioon, jossa eri maat kilpailevat yrityksistä, investoinneista ja osaavista ihmisistä. Hän muistuttaa, että 20 vuoden aikana työeläkemaksu nousee viiteen prosenttiin palkkasummasta. "Nuori sukupolvi voi joutua suurten ikäluokkien eläkkeiden maksumieheksi kohtuuttomin ehdoin."
Käytännössä Korkmanin esittämä eläkemaksukatto voisi toteutua eläkeikää nostamalla tai etuuksia heikentämällä. Yksi mahdollisuus on kasvattaa työeläkevarojen rahastointia.
Korkman ei suostu sanomaan tarkkaa rajaa, mihin työeläkkeen maksukatto pitäisi asettaa. Hän painottaa, että Suomen työeläkejärjestelmä on varmalla pohjalla, se ei ole sortumassa eikä meillä ole niin sanottua eläkepommia.
Tulevaisuuden
suunnittelu helpottuisi
Korkman perustelee työeläkemaksuille säädettävää kattoa sillä, että se vähentäisi yritysten epävarmuutta työvoiman sivukulujen kehityksestä tulevaisuudessa. Se taas parantaisi osaltaan pitkävaikutteisten investointien edellytyksiä.
Toisaalta maksukatto kannustaisi kotitalouksia arvioimaan jo varhaisessa vaiheessa omia eläkenäkymiään ja eläkkeiden riittävyyttä.
Korkman valittelee, että Suomen Pankin johtajan Matti Louekosken niin sanotun Siva-raportin ehdotukset yksityisen eläkesäästämisen kehittämisestä on haudattu hiljaisuudella. Korkman laajentaisi Louekosken tavoin niiden sijoituskohteiden joukkoa, jota verotuksessa kohdellaan yksityisen vakuutussäästämisen tavoin.
Louekoski esitti, että pankkien ja vakuutusyhtiöiden innokkaasti markkinoimien vapaaehtoisten eläkevakuutusten rinnalle voisi kilpaileviksi sijoitusmuodoiksi ottaa myös suorat osakesijoitukset, sijoitusrahastosäästöt ja jopa pitkäaikaistalletukset eli niistä saisi työssäoloaikana samanlaisen veroedun kuin nyt eläkevakuutuksistakin.
Toinen vaihtoehto olisi muiden Pohjoismaiden tavoin sisällyttää itse työeläkejärjestelmään henkilökohtaisten tilien osio kuten Ruotsissa on tehty", esittää Korkman.
Kaikista huonoin vaihtoehto Korkmanin mukaan on, että vasta vuosikymmenen tai parin kuluttua joudutaan toteamaan annettujen eläkelupausten olleen ylimitoitettuja.
Korkman kiistää, että hän olisi pessimisti Suomen työeläkejärjestelmän tulevaisuuden suhteen. "On toki mahdollista, että nykyistä maksutasoa ei ole tulevaisuudessa tarvetta nostaa. Voimme toivoa, että talouden kasvu pysyy pitkälläkin aikavälillä nopeampana kuin nyt uskalletaan toivoa."
MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä muistutti verotapahtumassa, että valtiolla ei ole mitään perusteita kiirehtiä myymään jäljellä olevia omistuksiaan kansantalouden ja yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisillä toimialoilla.
"Oli hienoa kokea suomalaisten laaja myönteinen reaktio, kun osuuspankit ostivat Pohjolan. Perinteisen kansallisen yrityksen koettiin päätyneen hyviin käsiin, turvaan", kiitteli Härmälä suomalaista omistusta.