Joillakin työnantajilla on kasvanut kiusaus etsiä porsaanreikiä ulkomaisen työvoiman palkkauksessa sitä mukaa kuin Euroopan unioni on laajentunut ja kvartaalitalouden neljännesvuosittainen tulostiedotus on yleistynyt, arvioi SAK:n vastaava lakimies Jorma Rusanen.
Esimerkiksi Finnairin ja sen virolaisen osakkuusyhtiön Aeron toiminnassa on viitteitä tällaisesta, Rusanen näkee.
Finnairilla sekä Suomen lentoemäntä- ja stuerttiyhdistyksellä SLSY:llä on eri näkemyksiä siitä, millaisia työehtoja pitäisi noudattaa Aeron matkustamohenkilökunnan osalta Suomen sisäisillä lennoilla.
Rusasen mukaan juridisesti ei ongelmaa pitäisi olla: Suomessa töitä tekevän yrityksen on noudatettava suomalaisia työehtoja, ja näin myös tänne tulevia virolaisyhtiön työntekijöitä on kohdeltava lähetettyinä työntekijöinä. Palkkauksen vähimmäistaso määritellään tällöin alan yleissitovan työehtosopimuksen mukaan.
Finnairin henkilöstö- ja hallintojohtajan Eero Salovuoren mukaan asia ei ole näin yksinkertainen. Hän pitää lähetettyjen työntekijöiden määrittelyä hankalana. "Siihen ei viranomaisillakaan ole selkeää kantaa."
Yleissitova työehto-sopimus puuttuu
SLSY:llä on työehtosopimus Finnairin kanssa, mutta se ei ole yleissitova.
"Työsopimuslain toisen luvun säännökset antavat ohjeen myös siihen, jos yleissitovaa työehtosopimusta ei ole. Tällöinkin pitäisi tehdyistä töistä maksaa alan tavanomaista palkkaa", Jorma Rusanen huomauttaa. Hän myöntää, että tavanomaisen palkan haarukointi voi osoittautua hankalaksi.
SLSY:n ja Finnairin näkemyseroihin voidaan hakea ratkaisua neuvotteluilla tai näitä järeämmillä keinoilla, kuten oikeusteitse. Toivottavinta olisi, että alan työehtosopimus saataisiin yleissitovaksi, SAK:n lakimies miettii.
Saarroilla
selvyyttä
"Onhan näitä, että pidetään kolmen tai viiden euron tuntipalkalla töissä tai että luvataan vaikka miten paljon rahaa, mutta teetetään töitä lähes ilmaiseksi ", kertaa Rakennusliiton työehtotoimitsija Markus Ainasoja ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttötapauksia.
Parhaillaan Rakennusliiton selvitettävänä ovat liettualaiseen Uab Jüru Gyvateen liittyvät epäselvyydet. "Yhtiön palkanmaksu ei täytä työehtosopimusten minimitasoa, ja ylityöt ovat maksamatta", Ainasoja kertoo.
Rakennusliitto julisti yhtiön työt saartoon koko maassa torstaina. Saarto on voimassa siihen saakka, kunnes yrityksen työntekijöiden palkka- ja muut työsuhdesaatavat on selvitetty Rakennusliittoa tyydyttävällä tavalla.
Rakennusliitto on julistanut työsaartoja tänä vuonna usealle firmalle. Useimmiten saarrot ovat kohdistuneet virolaisiin yhtiöihin, jotka ovat toimineet Suomessa joko työvoiman vuokraajina tai alihankkijoina.
Koko maassa Markus Ainasoja arvioi tällä haavaa työskentelevän noin 10 000 ulkomaista alan ammattilaista, joista noin puolet pääkaupunkiseudulla.
"Näistä 5 000:sta varmaankin puolet on pimeästi häärimässä remonteissa ja sellaisissa, ja toisen puolen asiat on hoidettu todennäköisesti niin kuin pitääkin."
Työehtoja rikkovista tapauksista Ainasoja arvioi osan olevan seurausta tietämättömyydestä ja osan olevan tietoista pettämistä. Pohjoisimmat väärinkäytökset ovat paljastuneet Saariselältä.
Ainasojan mukaan Rakennusliitolla ei sinänsä ole mitään laillisesti tuotua ulkomaista työvoimaa vastaan, sillä alan ammattilaisista on pulaa varsinkin pääkaupunkiseudulla.
Rakennusala on tyypillinen ulkomaista työvoimaa käyttävä ala. EU:n laajentumisen myötä ulkomaisen työvoiman käyttö on lisääntynyt myös palvelu- ja kuljetusaloilla sekä puutarhatyössä ja maataloudessa.
Vuokratyö
arvoitus
SAK:n johtaja Matti Tukiainen arvioi, että ulkomainen vuokratyö on Suomessa lisääntymässä. Sen valvonnan hän arvioi olevan vaikeampaa kuin "normaalien" työsuhteiden: vuokratyövoiman käyttöön työlupia ei tarvita, kun taas Suomeen normaaleihin työsuhteisiin tulevat tarvitsevat työluvan ainakin vielä ensi vuonna.
Henkilöstöpalveluyritysten liiton toimitusjohtaja Ilkka Pohjanoksa ei usko ulkomaisen vuokratyövoiman vyöryvän Suomeen. Virosta suomalaisten omistamien vuokrausfirmojen kautta tulevien työntekijöiden määräksi hän arvioi "ehkä joitakin satoja, muttei tuhansia".
Pohjanoksa huomauttaa, että virolaisen vuokratyövoiman käyttö voi Viron työnantajamaksujen vuoksi tulla suomalaista kalliimmaksi. "Sitä käytetään ehkä silloin, kun Suomesta ei työvoimaa saada. Tosiasiassa Virossakin on työvoimapulaa, eikä virolaisilla edes tunnu olevan suurta halua tulla nimenomaan Suomeen."
Henkilöstöpalveluyritysten liitto on sitoutunut tänä vuonna tekemänsä kannanoton mukaan paimentamaan jäsenyrityksiään, jotta niiden kautta tulevien vuokratyöntekijöiden kanssa noudatetaan suomalaisia työehtoja. Käytännössä jäsenyritykset pyrkivät raportoimaan paitsi omista, myös toistensa tekemisistä.
