Hyvä omien työaikojen hallinta on tärkeää erityisesti naisten terveydelle. Päivittäisen työajan hallinta vähentää sairauspoissaoloja varsinkin silloin, kun työntekijöille kertyy paljon kotityö-, työmatka- ja kokonaistyötunteja.
Tämä selvisi oululaisen työterveyslääkärin Leena Ala-Mursulan Kunta 10 -tutkimukseen kuuluvassa väitöskirjassa, jossa seurattiin kymmenen suomalaisen kaupunkikunnan henkilöstöä vuosina 1997-2003.
Mukana tutkimuksessa oli yli 30 000 työntekijää yli 1000 eri ammattinimikkeellä.
Vastanneista kuudesosa piti työaikojen hallintaansa hyvänä, kun taas kolmasosa koki sen huonona.
"Aluksi pohdittiin, johtuvatko erot erilaisista ammateista. Vertailussa ammattiryhmien sisälläkin esiin tuli kuitenkin sama tulos, jonka mukaan erityisesti naiset hyötyvät työajan hallinnasta", ylilääkäri Leena Ala-Mursula kertoo.
Hajontaa oli jonkin verran kaikissa ammattiryhmissä. Vertailu paljasti myös sen, että miesten ja naisten roolit ovat edelleen erilaisia, sillä paljon kotitöitä tekeviä miehiä on tutkimuksen mukaan huomattavasti vähemmän kuin naisia.
"Miehillä huono työaikojen hallinta ei vaikuttanut itsearvioituun terveyteen, mutta lisäsi sairauspoissaoloja niillä miehillä, joilla oli lapsia kotona tai ruumiillinen työ."
Tutkimus todensi sen, mikä on näkynyt myös Oulun kaupungin työterveyshuollossa työterveyslääkärinä työskennelleen Leena Ala-Mursulan arkisessa työssä. "Minusta tuo tulos laittaa jalkoja maahan. Meidän on hyvä työelämässä muistaa, että yllättävän paljon tämä kotikuorma kantautuu sairauspoissaoloihin ja työelämän puolelle".
Tutkimuksen mukaan työntekijät eivät kuitenkaan jää omille lomilleen kompensoidakseen huonoja työaikojaan. Sen sijaan huono työaikojen hallinta näytti lisäävän pitkäaikaista stressiä ja se taas heijastui pidempinä, lääkärintodistuksia vaativina poissaoloina. Vaikka työaika onkin dramaattisesti lyhentynyt, muutos on ollut kaksijakoinen. Tämä näkyy siten, että moni tekee pidempiä tai lyhyempiä työpäiviä kuin haluaisi.
"Osa työssäkäyvistä painaa pitkää päivää. Toiset taas haluaisivat tehdä pidempiä työpäiviä, mihin heillä kuitenkaan ei ole mahdollisuutta. Jos ajatellaan 1970-lukua, niin mahdollisuutta omaan työaikojen hallintaan on kuitenkin lisätty." Työajan hallinnan merkitystä terveyden kannalta tutkittiin nyt ensimmäisen kerran. Aikaisemmissa Kunta 10 -hankkeen työstressitutkimuksissa oli osoitettu, että työaikojen hallinta on hyödyksi viihtyvyyden ja tuottavuuden näkökulmasta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että stressaavissa töissä olevat sairastivat vähemmän, jos kokivat hallitsevansa edes työaikojaan. Leena Ala-Mursula korostaa, että osa tutkimukseen vastanneista koki työaikojensa hallinnan hyväksi. "Toisissa töissä hyvä työaikojen hallinta on helpompi järjestää kuin toisissa. Vaikeampaa se on sellaisissa töissä, joissa on koko tiimi tai asiakkaat paikalla. Toimistotyössä korttinsa taas voi helpommin leimata milloin haluaa". Ala-Mursulan mukaan työaikojen hallintaa on jossain muodossa mahdollista rakentaa useimpiin töihin.