Hallitus esitteli tällä viikolla työaikalain uudistuksen, joka selventää monilta osin vanhaa, monimutkaiseksi ryteiköksi koettua lakia.
Uudistus tekee työaikalaista velvoittavan. Myös SAK myöntyi kehumaan esitystä.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus esitteli tällä viikolla Suomen työaikalain kokonaisuudistuksen, jolla korvataan yli kahdenkymmenen vuoden ikäinen työaikalaki. Uudistaminen on tervetullutta, sillä entinen työaikalaki on kovasti käytössä vanhentunut.
Työelämä on muuttunut, eikä vanhalla lainsäädännöllä ole kyetty vastaamaan ajan vaatimuksiin. Uusi lakiesitys täsmää paremmin nykyiseen työelämään.
Samalla esitys on jatkoa hallitusohjelmassa päämääräksi otetuille norminpurulle ja työelämän joustavuuden lisäämiselle. Lain on määrä tulla voimaan vuonna 2020.
Työministeri Jari Lindström (sin.) on painottanut lakiesityksen työsuojelullisia tavoitteita. Uusi laki määrittelee nykyistä tarkemmin esimerkiksi vähimmäislepoajat. Sillä on merkitystä henkilökohtaisessa työturvallisuudessa, mutta vaikutus ulottuu laajemmalle yhteiskuntaan, vaikkapa ammattiliikenteeseen.
Työsuojelullista puolta merkittävämpää lakiesityksessä on sen säännösten helpompi tulkinta. Uudesta laista on tulossa velvoittava eli muut sopimukset olisivat sille alisteisia.
Tämä muotoilu selventää monilta osin monimutkaiseksi koettua työaikalain ammattikohtaista sovittamista. Voimassa olevan lain mukaan osapuolet ovat voineet laatia haluamiaan malleja erillisin työehtosopimuksin. Seurauksena on ollut paikkaillun tilkkutäkin näköinen työaikalain tulkintaryteikkö.
Velvoittavuuden tähdentämiseksi esityksessä muun muassa kootaan kaikki työ- ja virkasuhteet saman työaikalain alle, jolloin poikkeuksien poikkeuksia ei tarvitse eikä voi kirjata.
Uusi laki ei kuitenkaan jäykistä sopimista, vaan antaa mahdollisuuksia työpaikkakohtaisiin joustaviin ratkaisuihin työajoista.
Työelämässä on siirrytty yhdessä paikassa tehtävästä, ylhäältä ohjatusta suorittamisesta yhä enemmän itsenäiseksi, ajasta ja paikasta riippumattomaksi työksi.
Lakiesityksessä on esimerkiksi etätyöhön kannustava kohta, jossa säädetään erityisesti asiantuntijatehtävissä suositusta joustotyöajasta. Se voidaan ottaa käyttöön työntekijän ja työnantajan välisellä sopimuksella, mikäli työntekijällä on omakohtainen vastuu päättää vähintään puolesta työajastaan.
Kokonaan työaikalain ulkopuolelle jäisivät ammatit, joissa työntekijä täysin itse päättää työaikansa järjestämisestä.
Työaikalaki toisi laajempaan käyttöön työaikapankin, johon voi siirtää ylitöitä tai säästövapaita myöhemmin käytettäväksi.
Aikapankki on ollut käytössä joissakin yrityksissä, ja tulokset ovat olleet rohkaisevia. Pankin avulla on voitu tasata työaikaa ja tuotannon vaatimuksia.
Lakiesityksen vastaanotto poiki yhden yllätyksen. Keskusjärjestö SAK päätyi tuoreeltaan varovasti kehumaan lakiesitystä.
Kiitokset otetaan varmasti hallituksessa mielellään vastaan, sillä ay-väki on ollut käytännössä koko hallituskauden kaikissa työelämän uudistuksissa napit vastakkain pääministeri Sipilän ja työministeri Lindströmin kanssa.