Eurovaaliehdokkaat löysivät kaatuneesta työaikadirektiivistä esimerkin siitä, miten EU:n parlamentti pystyy vaikuttamaan asioihin.
– Euroopan parlamentti piti neuvotteluissa huolen siitä, ettei tästä syntynyt historian ensimmäistä työolojen huononnusdirektiiviä, Sirpa Pietikäinen (kok.) sanoi Hämeenlinnassa.
EU:n komission esitys, jota jäsenmaiden hallituksia edustava neuvosto tuki, olisi Pietikäisen mukaan pidentänyt viikkotyötuntien enimmäismäärää jopa 60–65 tuntiin.
– Työaikadirektiivin käsittely tuo hyvin esille sen, miten instituutioiden välisissä neuvotteluissa parlamentti on se, joka seisoo ihmisten puolella. Neuvosto edustaa hallitusten välillä saavutettuja kompromisseja, jotka eivät usein ole kenenkään kannalta toivottavia, Pietikäinen sanoi.
SDP:n ehdokkaana EU-parlamenttiin pyrkivä Kimmo Kiljunen (sd.) ihmetteli Uudessakaupungissa, miten pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) saattoi tuohtua siitä, kun suomalaisten europarlamentaarikkojen enemmistö tohti olla eri mieltä kuin oman maan hallitus.
Hallituksen tavoitteena oli oli varmistaa se, että lääkäreiden päivystyksessä voidaan jatkaa nykyistä käytäntöä. Ei-aktiivista päivystysaikaa ei lasketa työajaksi, vaikka päivystys tapahtuu työpaikalla.