Puolet vanhemmista kokee, että he laiminlyövät kotiasioita työn vuoksi. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen Stakesin tuoreen tutkimuksen mukaan jo 40 prosenttia suomalaisista äideistä ja isistä on lisäksi huolissaan omasta jaksamisestaan vanhempana.
Juuri eläkkeelle jääneen Stakesin pääjohtajan Vappu Taipaleen mukaan perheen ja työn yhteensovittamisen tulisi olla iso työmarkkinakysymys.
"Olisi kaikkien edun mukaista, että työssäkäyvät jaksaisivat huolehtia lapsistaan mahdollisimman hyvin", hän tähdentää.
Tutkijoiden mielestä nykyelämän kiristyvä tahti ei edistä yhdessäoloa.
"Lapset toivovat, että vanhemmat viettäisivät heidän kanssaan aikaa ilman suorituspaineita. Ajan henki ei kuitenkaan tue muutosta", erikoistutkija Kirsi Pohjola Jyväskylän yliopistosta toteaa.
Lasten kuuleminen vaatisi aikaa. "Viime vuosina ei ole menty parempaan suuntaan", Pohjola arvioi.
"Kyse ei ole vanhempien haluttomuudesta huolehtia lapsistaan. Kallis asuminen pakottaa heidät tekemään pitkää päivää. Samoin työelämän kovat vaatimukset vievät voimia", Pohjola sanoo.
Aikuiset eivät ehdi tasaantua ja laskeutua lasten elämän aaltopituudelle.
Kiireelliset huostaanotot ovat lisääntyneet. Viidenneksellä yläkouluikäisistä on vähintään keskivakavia masennusoireita.
"Pahoinvoinnin oireista puhutaan avoimesti, mutta ongelmia pitäisi ratkoa organisoidusti ylhäältä päin. Koko kulttuurissa vallitsevaa ilmapiiriä ei voi muuttaa yksilötasolla", erikoistutkija Kirsi Pohjola korostaa.
"Ihmiset käpertyvät itseensä eivätkä haluakaan olla yhdessä. Masentuneella ei ole enää kykyä eikä halua suuntautua ulospäin", hän kuvailee suomalaisten erillistymistä. Kun kaikki voimat menevät omaan selviämiseen, energiaa ei enää riitä muiden huomioimiseen.
"Tarvitsemme kohtaamisen malleja. Vanhempien ja lasten yhdessäoloa täytyy tukea yhteiskunnan taholta", Pohjola painottaa.
Vastuu hyvinvoinnista kunnilla
Stakesin tutkimuksen mukaan oma jaksaminen huolestutti useammin niitä kouluikäisten lasten vanhempia, joilla oli toimeentulo-ongelmia.
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan mukaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevissa perheissä tarvitaan enemmän lastensuojelun avotyötä kuten kotipalvelua.
Vappu Taipaleen mukaan suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistuminen näkyy nimenomaan lapsiperheiden kohdalla.
Lapsiperheiden tilanteen korjaaminen on suuri poliittinen kysymys, josta kuntien on otettava vastuu poliittisin päätöksin.
Tukiverkkoja ja koulua kehitettävä
Tutkimus osoittaa, että vanhemmat kokevat suhteellisen harvoin saavansa konkreettista apua tai henkistä tukea vanhemmuuteen.
Erityisesti yhden huoltajan perheet kaipaavat yhteisön tukea.
"Suomalaiset vanhemmat ovat aina käyneet töissä ja lapsilla on silti ollut aikuisia ympärillään. Nyt naapurien, sukulaisten ja isovanhempien tukiverkot ovat harventuneet", Maria Kaisa Aula huomauttaa.
Aulan mukaan nuoria ei voi jättää kaveripiirin, internetin ja television kasvatettavaksi.
"Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisen suodattamaan median tulvaa. Vanhemmat ovat tärkeä turva vielä murrosikäisellekin", hän sanoo.
"Koulun pitäisi tukea lasten ja nuorten kokonaishyvinvoinitia. Taide- ja taitoaineita sekä iltapäivien kerho- ja harrastetoimintaa tulisi lisätä", lapsiasiavaltuutettu ehdottaa.