Anne Juutinen saapuu Koiviston linja-autolla Oulun linja-autoasemalle, reppu selässä ja kassit molemmissa käsissä.
Kello on varttia vaille kuusi illalla. Kotoa Valkeiskylästä piti lähteä henkilöautolla puolta tuntia aikaisemmin, että ehti 14.45 Iisalmesta lähtevään bussiin.
Vaikein hetki lähdössä oli taas kerran laskea yhdessä sormilla viisivuotiaan Wilman kanssa, montako yötä hänen pitää nukkua ennen kuin äiti tulee taas kotiin.
Juutisen työsuhde Uuniseppien Oulun toimipisteellä alkoi elokuulla ja kestää helmikuulle. Alussa hän ei saanut vuokrattua Oulusta asuntoa, koska vuokranantajat halusivat vuoden määräaikaisen vuokrasopimuksen.
Ratkaisuksi löytyi asuntovaunu ja vaunupaikka Nallikarin leirintäalueelta.
– Kutsun sitä huvilaksi meren rannalla, Juutinen naurahtaa.
Oulussa on satanut reilusti lunta sitten edellisen viikon lauantain, jolloin Juutinen sulki asuntovaununsa oven ja lähti kantamuksineen paikallisbussilla ensin töihin ja sitten kello 16 bussilla kohti kotia Vieremällä.
Juutinen tarttuu lumilapioon ja lapioi lumet asuntovaunun edustalta.
– Lokakuun loppupuolella minulle tarjottiin asuntoa, mutta olin jo päässyt hyvään vauhtiin tässä asuntovaunuelämässä, etten ottanut sitä vastaan.
Juutisen huvila pitää sisällään kaiken välttämättömän: vuoteen, sohvan ja pienen pöydän, mikron sekä kahvinkeittimen.
Anne Juutinen on koulutukseltaan nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja, mutta suurimman osan työuraansa hän on tehnyt myynti- ja asiakastyötä.
– Viime talven tosin olin Kuopiossa koulunkäynnin ohjaajana impulsiivisille lapsille. Työt olisivat jatkuneet siellä, mutta olin jo ehtinyt ottaa vastaan tämän nykyisen työni Oulussa.
Juutisella on viisi tytärtä, neljä edellisestä avioliitosta ja nuorimmainen nykyisen aviomiehen kanssa.
Miehellä on vakituinen työpaikka Kuopiossa, jonne on Vieremän Valkeiskylästä matkaa 120 kilometriä. Kun nuorimmaisen päiväkotipäivät venyivät lähes 12-tuntisiksi, päädyttiin ratkaisuun, että tyttö menee kolmena päivänä viikossa mummon hoitoon.
– Katsottiin, että jos läheinen ihminen pystyy olemaan suurimman osan viikosta hänen kanssaan, niin se on parempi kuin viettää niin pitkiä päiviä päiväkodissa viitenä päivänä viikossa.
Töiden puolesta Kuopio olisi perheelle luonteva paikkakunta muuttaa, koska Juutisen puolisolla on siellä vakituinen työ ja Juutinen arvelee, että hänellekin löytyisi sieltä helpommin töitä kuin Iisalmen seudulta.
Uusperhettä sitoo paikalleen kaksi omakotitaloa, toinen Iisalmessa ja toinen Vieremällä. Taloja on yritetty myydä, mutta ne eivät ole menneet kaupaksi. Iisalmen talossa on vuokralaiset.
– Tässä taloustilanteessa ihmiset eivät tahdo saada asuntolainaa. Sitten on ehtoja, että kaupat tehdään, jos oma asunto saadaan myytyä. Se osoittautui niin hankalaksi, että luovuimme ajatuksesta.
Sekä vajaan 22 000 asukkaan Iisalmi että noin 3 700 asukkaan Vieremä ovat muuttotappiokuntia.
Muuttosuunnitelmia jarruttaa myös teini-iän pyörteissä olevat vanhemmat tyttäret, jotka eivät ole halukkaita vaihtamaan paikkakuntaa.
– Kun olin Kuopiossa töissä, äitini huolehti vanhemmista lapsista Vieremällä ja pienimmät olivat minun mukanani Kuopiossa.
– On onni, että työni on kiinnostavaa ja työkaverit tosi mahtavia. Se antaa voimaa, että aina viikosta selviää ja jaksaa mennä eteenpäin, Juutinen miettii.
Perhe-elämän kannalta tilanne on kuitenkin niin raskas, ettei hän ole kiinnostunut jatkamaan työskentelyä Oulussa, vaikka työsuhdetta jatkettaisiinkin.
Ison perheen äidin pari päivää kotona menevät pyykätessä ja siivotessa.
– Välillä väsyttää. Ja väsyttää se ajatus, että kuinka tässä kerkiää olla äiti ja kuinka kerkiää olla vaimo.
Nyt helpottaa ajatus, että reissaaminen Vieremän ja Oulun välillä on kohta ohi. Toisaalta ilmassa on jo huoli siitä, millä hän omalta osaltaan elättää perhettä helmikuun jälkeen.
– Pitää vain ajatella, että asioilla on tapana järjestyä.
Työelämästä kiinni pitäminen sekä itsensä ja perheensä elättäminen on Juutiselle niin tärkeä arvo, ettei työttömyydestä ole vaihtoehdoksi.
– Haluan myös siirtää omille lapsilleni sellaisen asenteen, että aina ei ole helppoa, mutta pitää vain luottaa siihen, että joka asialla on tarkoituksensa.
Kuten muinakin arki-iltoina hän avaa tietokoneensa, tarkistaa sähköpostit ja tekee vielä hetken töitä. Myöhemmin illalla hän ehkä katsoo tabletilta jotain sarjaa Netflixiltä. Jos sähköpostissa on aamulla kiireisiä työtehtäviä, hän tekee ne asuntovaunulla ennen toimistolle lähtöä. Kello 12 on aika avata toimiston ovet asiakkaille.
