Irtisanomisista ja lomautuksista sekä työelämän jatkuvan rakennemuutoksen tuomasta ahdistuksesta huolimatta työntekijät ovat aikaisempaa tyytyväisempiä työhönsä.
Onko niin, että ne, joilla on työpaikka, osaavat arvostaa sitä nyt entistä enemmän, kun niin moni on joutunut työttömäksi? Vai onko työelämässä tapahtunut sellaisia laadullisia muutoksia, jotka ovat parantaneet työtyytyväisyyttä?
Tilastokeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan työilmapiiri on joka tapauksessa parantunut edelliseen, vuonna 2008 tehtyyn vastaavaan haastattelututkimuksen verrattuna. Työiloa varjostaa kuitenkin työn menettämisen pelko sekä kasvanut kiire. Työhön liittyvät epävarmuustekijät ovat lisääntyneet 1990-luvun lamasta lähtien.
Tilastokeskuson tutkinut suomalaista työelämää viiden vuoden välein vuodesta 1977 alkaen. Murros on ollut melkoinen. Kun 1970-luvulla yli puolella työntekijöistä oli ainoastaan perusasteen koulutus, nyt heitä on enää 11 prosenttia. Korkean koulutuksen saaneita on jo yli puolet palkansaajista.
Muutos näkyy myös ammateissa. Työelämästä on kadonnut valtavasti niin sanottuja ruumiillisia töitä, sen sijaan tietotekniikka on ulottanut lonkeronsa lähes kaikkeen tekemiseen.
Kuitenkaan se näkymä, että tietoteknistyminen hävittäisi puolet työpaikoista ja kaikki joutuisivat kouluttautumaan uudelleen, ei ole toteutunut. Samalla kun tietotekniikka on vienyt töitä se on myös tuonut toisenlaisia tehtäviä.
Työsuhteet ovat viime vuosina pysyneet muodoiltaan pääsiassa entisellään: kaksi kolmesta työskentelee normaaleilla toistaiseksi voimassa olevilla kokoaikaisilla sopimuksilla.
Merkittävä muutos pitkässä juoksussa on ollut naisten kasvava osuus työelämässä. Nyt heitä on jo enemmän kuin miehiä.
Tilastokeskuksen työtyytyväisyystutkimuksessa huomio kiinnittyy siihen, että ihmiset arvostavat koko ajan enemmän työn sisältöä suhteessa palkkaan. Tämä selittyy osaltaan työn luonteen muutoksilla. Työssä halutaan yhä enemmän toteuttaa itseään ja siihen tarjoutuu myös mahdollisuuksia entistä useammin.
Erityinen merkitys on työyhteisöillä ja sieltä saatavalla tuella ja arvostuksella. Esimiestyöskentely on muuttunut ja se näkyy ilmapiiriä parantavana johtamistapana.
Suhdannevaihtelut vaikuttavat ihmisten työelämäkokemuksiin. Ennen nykyistä taantumaa vuonna 2008 ihmisten odotukset tulevasta olivat myönteisempiä kuin nyt talouden epävarmuuden jatkuttua jo useita vuosia.
Epävarmuuden luulisi kiristävän ilmapiiriä työpaikoilla, kun jokainen haluaa osoittaa oman tarpeellisuutensa tilanteessa, jossa työpaikat ovat uhattuina. Näin ei kuitenkaan ole Tilastokeskuksen selvityksen perusteella käynyt.
Ilmeisesti työpaikan menettämisen pelko lisää henkilöstön keskinäistä myötätuntoa ja auttaa siten jaksamaan huonompienkin näkymien vallitessa.
Pääkirjoitus