Moni suomalainen on valmis jatkamaan työelämässä myös eläkepäivinä. Työntekijöiden vahva viesti työmarkkinoille on selvä, yksioikoisuuden tilalle kaivataan joustavuutta.
Valtaosa eli kahdeksan kymmenestä keski-ikäisestä suomalaisista uskoo, että voisi olla kiinnostunut tekemään töitä vielä eläkevuosina. Lähes puolet jo eläkkeellä olevista osoittaa myös valmiutta työntekoon silloin tällöin.
Henkilöstöpalveluyritys Opteamin ja Eläkevakuutusyhtiö Eteran vastikään julkaisema tutkimus kertoo, että eläkeaikana kelpaisivat nimenomaan lyhyet pätkätyöt. Ne toisivat virkistystä, vaihtelua ja lisärahaa eläkepäiville.
Myös työnantajat ovat valmiita palkkaamaan jo eläkkeelle siirtynyttä kokenutta kaartia, joka on valmis joustamaan sekä työajoissa että työtehtävissä.
Talouskriisin ja sen aiheuttaman työttömyyden takia huomio juuri nyt on kiinnittynyt lähinnä vastentahtoisesti työelämästä pois siirtyviin, lomautettuihin ja työttömiin.
Mikäli suhdanne-ennusteet pitävät paikkansa ja talous onnistutaan pitämään kasvu-uralla, työvoiman saatavuus vaikeutuu. Siinä mielessä tutkimus vahvistaa sen, että ihmisiltä löytyy tarvittaessa halukkuutta joustavaan työntekoon myös virallisen eläkeiän jälkeen. Tulevaisuudessa eläkeiässä tapahtuvaan keikkailuun voi olla myös taloudellisia tarpeita. Tapiola-pankin selvitys kertoo, että suomalaiset aloittavat vapaaehtoisen eläkesäästämisen lähinnä verotuksellinen etu mielessään. Tarpeellisempaa voisi olla taloudellisen turvan miettiminen eläkepäivinä.
Moni palkansaaja yllättyy, kun selviää, että lakisääteinen eläke on vain noin puolet viimeisten työvuosien ansioista. Työaikana haaveiltuihin harrastuksiin ja matkoihin ei eläkkeellä välttämättä ole enää varaa. Eläkesäästämistä kampanjoivat yhtiöt puolestaan korostavat, että hoiva- ja palvelutarpeiden maksamiseen tulevaisuudessa tulisi varautua vapaaehtoisin eläkevakuutuksin.
Julkisen talouden murroksessa on helppo uskoa, että tulevaisuudessa entistä useammasta palvelusta joutuu maksamaan nykyistä enemmän. Toinen asia on, kannattaako siihen varautua eläkevakuutuksin ja rahastosäästämisellä vai joustavalla työnteolla eläkeiässä.
Osaavaa henkilöstöä, hiljaista tietoa ja vuosien kokemusta tarvitaan tulevaisuudenkin työpaikoilla, vaikka juuri nyt ei siltä näyttäisi. Siksi on erinomainen asia, että suomalaisista löytyy ainakin tutkimustuloksissa valmiutta tehdä lyhyitä jaksoja töitä myös eläkkeellä. Monelle voi kuitenkin olla korkea kynnys palata vanhaan työpaikkaan, jos on tuntunut, että työelämässä ei aikanaan saanut arvostusta tai työelämä koettiin raskaaksi.
Mahdollisimman joustavat järjestelmät ovat tulevaisuudessa tarpeen. Työelämästä jäädään liian aikaisin eläkkeelle, mutta samaan aikaan moni on valmis jatkamaan työntekoa eläkkeellä. Tämä kielii vahvasti siitä, että nykyiset järjestelmät ovat liian jäykkiä ja yksioikoisia. Joko puurrat töissä tai olet kokonaan työelämän ulkopuolella.
Sukkulointi työelämään pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. Julkisen talouden kestävyysvaje pakottaa Suomen joka tapauksessa jatkamaan työuria niin alku- kuin loppupäässä. Täysi työeläke edellyttää tulevaisuudessa 40 vuoden työuraa.
Pakko puree suomalaisiin kuitenkin huonosti. Valmius eläkeiässä tapahtuvaan työntekoon on kuitenkin merkki siitä, että kaikki myönteiset työntävät tekijät kannattaa ottaa käyttöön, kun työuria halutaan pidentää nykyisestä.