Oulu Mielenterveyden keskusliiton valtakunnallinen kokeiluprojekti osoittaa, että mielenterveyden vuoksi pitkäaikaistyöttömiksi ajautuneista vähintään kolmasosa voisi palata työhön kuntouttavan koulutuksen ja muiden tukitoimien avulla.
Työministeriön rahoituksella kaksi vuotta jatkuneen Mielityö-projektin kautta on työllistynyt jo noin 150 pitkäaikaistyötöntä. Suurin osa toimii keskusliiton ja sen jäsenyhdistysten kouluttamina ja palkkaamina vertaistukijoina ja ohjaajina kuntoutuksen alkumetreillä oleville pitkäaikaistyöttömille sekä erilaisissa projektitehtävissä. Liittoon kuuluu yli 140 mielenterveysyhdistystä, joissa on noin 15 000 jäsentä.
Mielityö-hanke toimii tienraivaajana osoittamassa, että mielenterveyspotilaiden kuntouttaminen palkkatyöhön voidaan järjestää ilman suuria lisäresursseja ja että se on myös kansantalouden kannalta järkevää.
Pitkäaikaistyöttömyydestä on tullut loukku heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Heistä enemmistö tarvitsee erityistä tukea työllistymiseensä, yleensä juuri mielenterveyteen liittyvien syiden vuoksi. Useimpien työkykyä ei ole riittävästi selvitetty, totesi Mielenterveyden keskusliiton työllisyyspäällikkö Mika Vuorela.
Vuorela muistutti, että haasteet eivät kohdistu vain pitkäaikaistyöttömien kuntoutukseen. Myös työyhteisöjä pitää kehittää niin, että mielenterveydellisten ongelmien sietokyky lisääntyy. Tämä hyödyttäisi koko henkilöstöä.
Suurin syy työttömyyseläkkeeseen
Mielenterveysongelmat nousivat 90-luvulla suurimmaksi työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen perusteeksi. Tässä joukossa on nyt noin 110 000 työikäistä. Suurimmalla osalla on diagnoosina vakava masennus. Mielen sairauksien vuoksi myönnetään joka vuosi noin 8 000 työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea.
Mika Vuorelan mukaan järjestelmässä on useita vikoja, jotka jarruttavat kuntoutumista ja palkkatyöhön paluuta. Mielenterveysyksiköt eivät tee riittävästi yhteistyötä työvoimatoimistojen ja muiden työllistävien yksiköiden kanssa. Psykiatrista hoitoa on suunnattu lyhyisiin, tehokkaisiin hoitosuhteisiin, joista onkin paljon hyötyä, mutta tämän seurauksena pitkäaikaisessa kuntoutuksessa loppuvat paukut.
Myös ammatillinen kuntoutusjärjestelmä suhtautuu mielenterveysongelmaisten erityistarpeisiin nihkeästi.Suuri ihmisjoukko työnnetään turhan päiten työelämän ulkopuolelle. Alueelliset erot ovat erittäin suuret. Oulussa mielenterveyskuntoutujien työllistyminen sujuu melko hyvin, mutta heti kaupungin ulkopuolella ja muualla Pohjois-Suomessa menee huonommin, Mika Vuorela kertoi.
Hän muistutti, että työvoiman laaja osallistuminen palkkatyöhön on tulevaisuudessa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan selviytymisen ehto. Yhteiskunnan selviytyminen lisääntyvästä huoltovastuusta riippuu pitkälti palkkatyötä tekevien määrästä ja heidän kyvystään osallistua kasvavien eläkekustannusten kattamiseen. Vuorela ennusti, että tulevina vuosina Suomessa pannaan työttymyysasteen laskemisen sijasta enemmän painoa työllisyysasteen kohottamiseen.
