Sisäasiainministeriön muuttotutkimus pistää romukoppaan vanhan kliseen työn perässä tippa silmässä muuttavasta suomalaisesta. Vain vajaa viidennes muutoista liittyi suoraan työhön.
Tätä suurempi osa muutoista liittyi elämäntilanteeseen ja sosiaalisiin syihin, asumiseen tai opiskeluun. Tosin Suomessa muutettiin työn perässä vähän useammin kuin muissa Pohjoismaissa.
Ennen kaikkea muuttajat etsivät kuitenkin parempaa elämää.
Muun muassa nämä tiedot löytyvät sisäasiainministeriön teettämästä Valta- ja vastavirtaan -muuttotutkimuksesta.
"Muutoissa halutaan yhä useammin päästä sukulaisten lähelle tai palata eläkeläisenä takaisin syntymäkuntaan. Nuoret voivat haluta kaupungin menoa ja tsemppiä. Perheitä perustetaan ja eroja tulee", sanoo tutkimuksen yksi tekijä, erikoistutkija Vesa Virtanen Tilastokeskuksesta.
Suomalaiset jäävät työttöminä kotikuntaansa helpommin kuin ruotsalaiset. He myös puolustavat muita pohjoismaalaisia innokkaammin tätä oikeutta. Liki kolme neljästä suomalaisesta oli sitä mieltä, että poliitikkojen on luotava edellytykset tähän.
Erikoistyövoimaneuvoja Anna-Liisa Seppänen Pudasjärven työvoimatoimistosta kertoo, että suurin osa heidän asiakkaistaan muuttaa edelleen työn perässä. Etenkin rakennus- ja metallimiehiä muuttaa paljon lisäksi työhön muualle ilman, että he asioivat työvoimatoimistossa.
Asunto ja puolison työ sitovat monia.
"Ehkä sellaiset, jotka eivät halua muuttaa, vaikka täällä ei ole työtä eikä perhettä, ovat vähän lisääntyneet. Ihmetyttää joskus, miksi he eivät muuta pois?" sanoo Seppänen
Jonkin verran ovat lisääntyneet myös kuntaan muuttavat, vaikka täältä ei löytyisi työtä ja ainakin toisella olisi ollut työtä muuttopaikkakunnalla. Myös jonkin verran tulee Pudasjärvelle eläkeputkessa olevia irtisanottuja tai lomautettuja.
"Peräkamarin poikia" löytyy. Yleensäkin tytöt hakeutuvat Seppäsen mukaan poikia aktiivisemmin esimerkiksi koulutukseen.
Usein myös harrastukset, kuten metsästys ja kalastus pitävät täällä. "Muuttokynnys kasvaa, mitä kauemmin täällä ollaan", sanoo Seppänen
Norjalaiset ja suomalaiset muuttivat muita pohjoismaalaisia useammin lähemmäs sukulaisia ja ystäviä. Sen sijaan halu vaihtaa asumisympäristöä on Suomessa selvästi harvinaisempaa kuin muualla Pohjoismaissa. Tosin täälläkin "asumismuutot" ovat kasvaneet.
Muuttajat tyytyväisiä muuttoon
Kaupungista muutetaan maalle etsimään parempaa asuntoa, maalta kaupunkiin ennemminkin opintoihin ja töihin.
Tutkimus osoitti myös, että maaseudulla halutaan asua nykyistä useammin. Kaupunkeihin valunut muutto hidastui reilusti jo viime vuonna.
Suuret ikäluokat, maaseudulla syntynyt kaupunkiväestö tai eläkeläiset kuitenkaan ole käynnistämässä tutkijoiden mielestä maallemuuton tai ulkomaille muuton buumia.
Sama koskee myös opiskelijoita. Heistä vain pieni osa aikoo muuttaa takaisin kotikuntaansa valmistuttuaan.
Vaikka maalle haluaisi muuttaa 200 000 henkeä, toteutuu tästä tutkijoiden mukaan vain kymmenesosa.
Muuttajat eivät suinkaan ole hampaat irvessä muuttoon pakotettuja, vaan "iloisia" muuttajia. Kahdeksan kymmenestä pohjoismaisesta muuttajasta kertoi muuton parantaneen heidän elämäntilannettaan. Suomessa ja Islannissa tosin muuton vapaaehtoisuus oli hieman muita Pohjoismaita pienempää.