Ensimmäiselle joululomalleen eduskunnasta perjantaina päässeet pohjoissuomalaiset kansanedustajat ovat tyytyväistä, joskin kiireistä joukkoa. He eivät vaihtaisi osaansa entiseen elämään, vaan kokevat vaikuttavansa asioihin todenteolla. Vaalit olivat kova paikka, mutta untuvikot eivät epäilisi lähteä keikalle uudestaan.
Työ eduskunnassa ei juuri muistuta siviilihommia yhdenkään Kalevan kyselyyn vastanneiden kansanedustajien kohdalla. Poikkeuksena on Lapin vaalipiiristä eduskuntaan noussut Simo Rundgren (kesk.), joka ei pappinakaan voinut tuijottaa kelloa. Pohjoisen kansanedustajat ovat nimittäin huomanneet, että eduskunnassa ei ole työaikaa ja työpäivät ovat pitkiä, mutta niin ovat lomatkin.
Uusilla kansanedustajilla ei ole pahaa sanottavaa edes julkisuuden kohtelusta. He kokevat tulleensa oikein ymmärretyiksi ja näkyvyyttäkin on ollut mukavasti.
Eduskuntatalon henkilökunta saa lähes jokaiselta erikseen kiitosta palvelun pelaamisesta ja ystävällisyydestä.
Pääministerin ero
oli järkytys
Oululaisen Riikka Moilanen-Savolaisen (kesk.) mieluisimmat kokemukset liittyvät työskentelyyn valiokunnassa. "Syksyllä pääsin asioihin kunnolla käsiksi", hän sanoo. Moilanen-Savolainen istuu sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä työ- ja tasa-arvovaliokunnassa. Kummassakin käsitellään hänelle mieluisia ihmisläheisiä asioita.
Sosiaalisten yritysten lain työstäminen oli Moilanen-Savolaiselle erityisen mukava työ. "Sitä oli odotettu pitkään ja siihen saatiin toivottuja muutoksia."
Lyhyen uransa ikävimmäksi, hämmentävimmäksi ja järkyttävimmäksi asiaksi Moilanen-Savolainen mainitsee alkukesään liittyvät tapahtumat, jotka johtivat pääministeri Anneli Jäätteenmäen eroon.
Onneksi oli
esiintymisrutiinia
Kokoomukseen loikannut Lyly Rajala kehuu työtä eduskunnassa pitkään ja hartaasti. Jännittävin paikka hänelle oli, kun hän kristillisdemokraattien ryhmässä istuessaan piti puheenvuoron hallituksen lisätalousarviosta toukokuun 27. päivänä. "Kahden kuukauden kokemuksella tein ryhmäpuheen täysin yksin. Korjattavaa oli yhden sanavirheen verran", Rajala kertoo.
15 minuutin puheen esittäminen pöntöstä suomeksi ja ruotsiksi suorassa tv-lähetyksessä oli uudelle kansanedustajalle "uusi tilanne, mutta vanhalla esiintyjärutiinilla ei suinkaan ylivoimainen".
Ikävimmäksi kokemukseksi Rajala mainitsee sen, ettei hän voinut vaikuttaa eläkeläisten aseman parantamiseen ja ihmisarvoisen vanhuuden turvaamiseen tarpeeksi.
Myös työttömien tilanteeseen Rajala haluaisi puuttua enemmän kuin se on ollut mahdollista.
Hän muistuttaa, että työttömyys on hänelle tuttu olotila. Rajala on elänyt seitsemän vuotta elämästään ilman vakituista työnantajaa.
Lyly Rajala on jäsenenä lakivaliokunnassa, jota hän pitää työläänä mutta mielenkiintoisena paikkana. "Se uudistaa jopa sata vuotta vanhoja lakeja, jotka ovat vastaavasti voimassa hyvinkin seuraavat sata vuotta."
Rajala on saanut vihiä, että hänelle olisi aukeamassa paikka Pohjoismaiden neuvostossa. Nyt hänet on nimitetty varaedustajaksi.
Punamultayhteistyö
lähtenyt aidosti käyntiin
Kuusamolainen keskustan Tuomo Hänninen on erityisen ilahtunut siitä, että yhteistyö SDP:n ja RKP:nkin kanssa on lähtenyt aidosti käyntiin. "Tämän näkee valiokuntatyössä, hallituspuolueiden valiokuntaryhmien yhteisissä kokouksissa sekä täysistunnoissa."
Hankalinta Hänniselle on ollut sopeutuminen populismiin ja kaksinaamaisuuteen. Hän tarkentaa, että julkisissa esiintymisissä ollaan moraalinvartijoita ja tiukkoja toiminnan kriitikoita, mutta esimerkiksi valiokuntatyössä vastuuta ei kanneta ensinkään.
Kokonaisuutena eduskunta on vastannut Hännisen odotuksia. Hänen mielestään iltapäivälehdillä on pyrkimys halventaa kansanedustajien työtä ja tarttua epäolennaisuuksiin.
"Kuulukohan sekin pohjoismaiseen demokratiaan", hän miettii.
Vallan ja vastuun
määrä itsestä kiinni
Kemijärveläinen Markus Mustajärvi (vas.) ei halua mainita yhtään yksittäistä asiaa, joka on ollut eduskuntakauden mieluisin, paras tai suurin saavutus. Hän iloitsee, että homma toimii kokonaisuutena.
"On tullut tunne siitä, että pystyy auttamaan äänestäjiä ja omaa ryhmäänsä."
Mustajärvi pääsi haluamaansa valiokuntaan eli työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. "Erilaiset verkostot ovat syntyneet kuin itsestään."
Hän harmittelee sitä, että hallituspuolueet ovat naulanneet linjauksensa niin tiukasti, että niihin on vaikea saada muutoksia. Työn miinuspuoliin hän lukee myös "joidenkin poliitikkojen elämisen pintajulkisuudessa ilman ammatillista kunnianhimoa".
Työmäärä on Mustajärven mielestä suuri, mutta asioiden priorisoimisella ja aikatauluttamisella sekin ongelma hoituu. "Kansanedustajilla on valtaa ja vastuuta. Kummankin määrään voi vaikuttaa itse."
Lapin ongelmat
kunnolla esiin
Simo Rundgren nauttii siitä, että hän on saanut läpi kaksi aloitetta. Sisäministeriön pääluokkaan tuli sen verran lisää rahaa, että varusmieskoulutus sai Ivalossa jatkoa. Saamenkielisiiin sosiaalipalveluihin Rundgrenin onnistui nipistää 300 000 euroa.
"Vaikutimme yhdessä Pohjois-Pohjanmaan edustajien kanssa siihen, että Talgon tehtailta tilattiin vaunuja lisää ja samalla turvattiin pohjoisen yöjunaliikenne Rovaniemelle ja Kolariin", Rundgren luettelee.
Hän haluaa omassa ryhmässään nostaa Lapin ongelmia esiin entistä enemmän.
Rungrenin mielestä yhteiskunnan pahoinvointiin olisi kyettävä vastaamaan nykyistä paremmin.
"Psyykkisistä syistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on kasvanut huolestuttavasti naisten keskuudessa. Olemme tottuneet ajattelemaan, että naiset ne kyllä kestävät mitä tahansa, mutta eivät enää kestä."
Simo Rundgren on päässyt mukaan arvostettuun perustuslakivaliokuntaan. Jäsenyys tulevaisuusvaliokunnassa tuo myös yllättäviä haasteita.
"Erityisenä haasteena näen kansainväliset asiat Pohjoismaiden neuvostossa ja Arktisessa neuvostossa sekä pohjoismaiden kulttuurirahaston hallituksessa."
Kolarista kotoisin oleva Rundgren voisi tehdä kansanedustajan töitä vaikka loppuelämänsä. "Jos se minusta riippuisi, tekisin elämäni jäljellä olevat työvuodet töitä eduskunnassa."
Työ tehdään
myös kulisseissa
Keskustan kansanedustaja Tapani Tölli Tyrnävältä kokee vaikuttavansa yhteiskunnan kuvioihin valiokuntatyössä. Hän on jäsenenä hallintovaliokunnassa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.
"Sisäministeriössä on työn alla koko valtionosuusjärjestelmän uudistus, joka on keväällä yksityiskohtaisessa käsittelyssä. Samoin vaikean ulkomaalaislain käsittely on päästy aloittamaan", Tölli kertoo.
Hän ei yhdy väitteisiin, etteikö yksittäinen kansanedustaja pysty vaikuttamaan. Hän muotoilee asian näin: "Yksittäinen edustaja voi vaikuttaa, mutta ei kovin paljon yksin ja yksinäisenä, vaan tehden yhteistyötä toisten kanssa."
Eduskunta poikkeaa monesta muusta työpaikasta, mutta Tölli näkee siinä jotain samaa kuin kunnanjohtajan töissä. Samanlaista on se, että työtä seurataan julkisesti, mutta vain osa työstä näkyy.