Hallituksen ilmastovastaava, vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen opastaa ydinvoimaintoilijoita, kokoomus etunenässä, katsomaan totuutta silmiin. Lisäydinvoimaa ei tarvita, eikä energiankulutuksesta pitäisi esittää epärealistisia kasvuarvioita.
"Meillä vihreillä on ollut sellainen paasikiviläinen linja, että kannattaa tunnustaa tosiasiat ja sen pohjalta tehdä energiapolitiikkaa", Tynkkynen sivaltaa.
Hänen mukaansa uusia ydinvoimaloita ajavien tahojen argumentointi heikkenee varsinkin nyt, kun metsäteollisuus ajaa tehtaitaan Suomessa alas. Tynkkysen mukaan lisäydinvoimalaa ei tarvittaisi nykytietojen valossa kotimaiseen käyttöön
"Ne jotka ajavat lisäydinvoimaa nykyisessä tilanteessa ja erityisesti tämänviikkoisten tapahtumien jälkeen, niin ne ajavat sitä ideologisista syistä tai vientiin", Tynkkynen väittää.
Tynkkysen mukaan ydinvoiman kannattajilla on joko toiveajattelua teollisuuden investoinneista tai sitten sähkön kulutuslukuja paisutellaan tahallaan, kun ydinvoimalle tehdään tilaa.
"Vaatimukset lisäydinvoimasta perustuvat erittäin epärealistisiin oletuksiin teollisuuden energiankulutuksesta. Lähdetään siitä, teollisuuden energiankulutus kasvaa rajusti. Todellisuudessa suunta on päinvastainen", Tynkkynen sanoo.
Tuotteisiin maininta ympäristövaikutuksesta
Hallituksessa muut puolueet ovat suopeita lisäydinvoimalle. Sen etuna pidetään päästöttömyyttä ja toimitusvarmuutta, jota ei esimerkiksi tuulivoimalla ole. Kokoomus on puhunut pitkällä tähtäimellä jopa useasta uudesta ydinreaktorista. Vihreät vastustavat ajatusta, mutta eivät enää jätä hallitusta, vaikka sen esityksestä eduskunta lopulta hyväksyisi uuden voimalan.
Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen on sen sijaan sitoutunut koko hallitus. Nyt hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikkaa halutaan tukea myös niin sanotuilla ilmastomerkeillä.
Tätä esittivät ilmastoasiantuntija Tynkkysen lisäksi Suomen ympäristökeskuksen tutkijat Ari Nissinen ja Jyri Seppälä. He julkistivat perjantaina ilmasto- ja energiapoliittiseen selonteon yhteyteen tulevan selvityksen ilmastomerkeistä, jotka kertoisivat tuotteiden ilmastokuormituksesta.
Kuluttaja voisi tämän informaation perusteella suosia ympäristöä vähän kuormittavia tuotteita. "Suomi on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä 60-85 prosenttia vuoteen 2050 mennessä", Tynkkynen muistutti kuluttajankin vastuusta.
Selvityksen tekijät Nissinen ja Seppälä kannattivat ilmastomerkin käyttöönottoa, mutta eivät kyenneet vielä antamaan täsmällistä suositusta, millainen merkin tulisi olla.
Keskustelussa esiin nousi vaatimus merkin yksinkertaisuudesta. Tuotteiden kylkeen olisi laitettava värimerkit. Vihreä tuote olisi ympäristöystävällinen, kun taas punaväri tuotteen kyljessä kertoisi tuotteen tuottavan elinkaarensa aikana merkittävästi hiilidioksidipäästöjä.
Raisio-konsernin toimitusjohtaja Matti Rihko uskoi ilmastomerkin tulevan osaksi tuotteita hinta- ja terveysinformaation rinnalle.
"Nyt meillä on tuotteissa taloudellinen vaikutus eli hinta ja vaikutus ihmiseen eli kalorimerkinnät. Seuraava askel on luonnollisesti se, että saamme informaation ympäristövaikutuksista", Rihko kiteytti.