Tympeä yli­lyön­ti kam­pan­jas­sa – vaalit voidaan käydä reh­dis­ti ilman kä­si­ry­syä

Ulkoministeri Timo Soini uskoo, että häneen Vantaalla sunnuntaina kohdistuneessa hyökkäyksessä oli kyse yksittäistapauksesta. Kärkipoliitikkoja kohtaan tapahtuneet hyökkäykset ovat Suomessa harvinaisia. On kaikki syy toimia sen puolesta, että vaalikamanjointia voidaan Suomessa nyt ja vastaisuudessa tehdä ilman pelkoa ja uhkailuja. Timo Soini oli kampanjoimassa maanantaina Muhoksella.

Kuva: Pekka Peura

Väkivaltaiset teot ja niillä flirttailu ovat ilmiöitä, jotka on kitkettävä vaalikampanjoinnista heti alkuunsa. Ehdokkaiden pelottelu on raukkamaista, sillä vaalit voidaan käydä myös rehdisti, ilman käsirysyä.

Leppoisa vaalikampanjointi sai viikonvaihteessa tylyn lopun, kun ulkoministeri Timo Soinin (sin.) kimppuun yritettiin käydä maalaismarkkinoilla Vantaalla. Epäilty oli pukeutunut katupartioinnista ja maahanmuuttovastaisuudesta tunnettujen Odinin sotureiden tunnuksiin.

Hyökkäystä tutkitaan nyt pahoinpitelyn yrityksenä ja virkamiehen väkivaltaisen vastustamisena. Mies ei onnistunut aikeissaan, vaan hänet taltutettiin. Poliitikot tuomitsivat laajasti raukkamaisen hyökkäysyrityksen. Kyse oli poliittisesta väkivallanteosta, jota ei pidä eikä saa sietää.

Väkivaltaisetteot, niihin yllyttäminen ja niillä flirttailu on tuomittava ja heti alkuunsa kitkettävä ilmiö. Suomalaisesta avoimesta kulttuurista menetetään paljon, jos ehdokkaat joutuvat turuilla ja toreilla pelkäämään ja väistelemään uhkailijoita.

Vantaan tapaus ja perussuomalaisten kohua herättänyt vaalivideo on julkisuudessa ehditty liittää toisiinsa. Perussuomalaisten vaalivideolla rikollisiksi leimatut naamioituneet päättäjät juhlivat yössä, kun kansan vihan herättämä hirviö pakottaa lopulta poliitikon eroamaan väkivallan uhalla.

Sopivuuden rajat rikkoutuvat herkästi, jos huomiota haetaan kovin poikkeuksellisilla keinoilla. Suomessa vaalikampanjoinnissa ei aiemmin ole uhkailtu väkivallalla. SAK:n vuonna 2007 tekemässä vaalivideossa kapitalisti mässäili pitopöydässä ivaten työntekijöitä. Video päätyi kohun saattelemana nopeasti hyllylle ja hyvä niin.

Perussuomalaisten kauhu- ja väkivaltagenreen sijoittuvan videon soisi poistuvan näyttämöltä. Videolla esitetyt väittämät voivat sitä paitsi osua perussuomalaisten omaan nilkkaan, jos ruvetaan tarkemmin katsomaan, onko joukossa sellaisia, "jotka peittävät todelliset kasvonsa".

Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo totesi ennen kohua (HS 23.3.), että Ketutus-videosta ei voi syyttää mainostoimistoa, vaan että vaalivideo ideoitiin puoluetoimistossa. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho on antanut ymmärtää videon olevan mainostoimiston juttuja (Kaleva 25.3.).

Populismia henkivä mauton vaalivideo on tarkoitettu herättämään kohua, ja herraviha on Suomessa helppo kohde. Lopputulos on vastenmielinen.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on siinä, että ministerit ja kansanedustajat voivat kulkea vapaasti kansalaisten parissa. Hyökkäykset kärkipoliitikkoja kohtaan ovat olleet harvinaisia, vaikka kokonaan niiltä ei ole vältytty. Ministereillä on nykyään henkivartijat.

Ehdokkaiden mukaan meno vaalikojuilla on koventunut ja häirintä muuttunut avoimeksi ja karkeaksi. Kyseessä ovat uhkaavan oloisesti ehdokasta lähestyvät yksilöt ja ryhmät, jotka kuvaavat ehdokkaan kampanjointia, huutelevat ja öykkäröivät. Tarkoitus on pelotella niin ehdokasta kuin kannattajia.

Esimerkiksi maanantaina helsinkiläisen vasemmistoehdokkaan tönimisestä jätettiin rikosilmoitus.

Onkin äärimmäisen huolestuttavaa, jos räyhääminen muuttuu laajemmin konkreettisiksi teoiksi. Vaalit voidaan käydä ja voittaa rehdisti.