Kahden viime vuoden aikana Valtion asuntorahasto ARA on myöntänyt purkuluvan kymmenelle valtion rahoittamalle vuokratalolle. Ensi vuoden alusta huonokuntoisten tai pitkään tyhjillään olleiden vuokratalojen purkutahtia lisännee valtion mukaantulo myös varsinaisiin purkukustannuksiin.
Viime vuonna kiinteistöyhtiöiden purkuhalukkuutta vauhditti vuoden 2003 alusta voimaan tullut laki, jonka mukaan purkutalojen jäljelle jäävästä aravalainasta on mahdollista saada jopa puolet anteeksi. Kunnissa talojen purkukustannukset koetaan silti suuriksi.
Kemiläisen Kiinteistö Oy Itätuulen noin 1 200 vuokra-asunnosta 180 on tyhjillään, joten sielläkin on jouduttu harkitsemaan muutaman talon purkamista.
"Ensin odottelemme, minkälaista avustusta valtio purkukustannuksiin tarjoaa", toimitusjohtaja TuomoSvanberg kertoo.
Vaikka valtion purkuavustuksen pitäisi olla käytössä jo vuoden 2006 alussa, kaikki yksityiskohdat ovat vielä avoinna.
"Miten purkukustannukset määritellään, mihin avustusta myönnetään ja mikä on avustuksen suuruus, nämä päätetään vasta ensi syksynä", kehittämisjohtaja Markku Tahvanainen ympäristöministeriöstä kertoo.
Eräänä vaihtoehtona on tuotu esille ajatus, että valtio luopuisi purettavien talojen jätevero-osuudestaan, jolloin sen ei tarvitsisi sitoa purkuavustuksiin omaa budjettirahaa. Jäteveron osuus purkukustannuksista lasketaan olevan noin 20 prosenttia.
"Purkamisesta ja verotusasioista keskusteltiin jo muutama vuosi sitten. Silloin todettiin, että on parempi tukea vuokrataloyhtiöitä suoraan avustuksella kuin tehdä poikkeuksia verojärjestelmään. Avustus todennäköisesti tulee olemaan tietty prosenttiosuus hyväksytyistä purkukustannuksista", Tahvanainen arvioi.
Kuntia on
rohkaistu purkamiseen
Ylitarkastaja Markku Aho Valtion asuntorahastosta myöntää, ettei kiinteistöyhtiöiden rasitteena olevien tyhjien vuokratalojen purkuinto ole ollut kovin suurta, vaikka joissakin tapauksissa ARA on jopa rohkaissut käyttämään tätä mahdollisuutta.
"Olettaisin, että purkumahdollisuus alkaa tulevaisuudessa kiinnostaa enemmän", hän sanoo.
ARA:n hyväksymien purkutalojen aravalainoihin on vuodesta 2003 lähtien ollut mahdollisuus hakea Valtiokonttorilta akordia eli lainojen anteeksiantamista.
"Valtiokonttori harkitsee akordin suuruuden, joka maksimissaan voi olla 50 prosenttia. Kriteerinä akordille voi olla purkutalon niin huono kunto, ettei sitä ole järkevää remontoida. Toinen syy purkulupaan ja akordiin voi olla asuntojen pitkäaikainen ja pysyväksi arvioitu tyhjillään olo, joka on saattanut taloyhtiön taloudellisiin vaikeuksiin", Aho kertoo.
Viime vuonna Pohjois-Suomessa purkuluvan saaneista taloista kaksi sijaitsee Oulussa sekä yksi Haukiputaalla, Nivalassa ja Kemijärvellä.
Tuomo Svanberg pitää vuokratalojen purkamisesta aiheutuvia kustannuksia suhteettoman suurina. Vaikka kustannukset riippuvat talon suuruudesta ja purkutavasta, kyse on sadoista tuhansista euroista.
"Varsinkin vanhalla tekniikalla sekapurkamisen kustannukset olivat aivan älyttömät. Meilläkin Itätuulessa laskettiin, että käytännössä purkaminen olisi alkanut 'tuottaa' vasta vajaan kymmenen vuoden kuluttua", hän sanoo.
Purkutaloista täytyy samassa yhteydessä maksaa lainat pois. Svanberg tietää, että vuokrataloyhtiön kontolle jää paljon lainaa, vaikka valtio antaisi puolet anteeksi. "Purkukustannukset yksikköä kohden muodostuvat niin suuriksi, että mieluummin olemme pyrkineet löytämään taloille järkevää käyttöä perinteisen vuokra-asuntotoiminnan ulkopuolelta."