Tarpeettomiksi käyneet navettarakennukset ovat haaste maaseudun tulevaisuudelle. Jo nyt jokaisesta kunnasta löytyy kymmeniä tyhjiä navettoja, talleja ja sikaloita. Kun tilojen yksikkökoko kasvaa ja lukumäärä vähenee, tarpeettomien maatilarakennusten määrä lisääntyy.
Yritysneuvoja Hannu Laitinen Keski-Suomen maaseutukeskuksesta huomauttaa, että käyttökelpoisten rakennusten ränsistymään jättäminen on kansantaloudellista haaskausta.
Tarpeettomaksi käyneen navetan kohtalo riippuu aina sen omistajasta. Loppuun käytetty rakennus tulisi purkaa, ja käyttökelpoiselle kiinteistölle olisi parasta ideoita uusiokäyttöä.
"Huonoin ratkaisu on se, että navetat rapistuvat ja jäävät rumentamaan ympäristöä", Hannu Laitinen mainitsee.
Usein vanhalle navetalle on vaikea keksiä taloudellisesti kannattavaa käyttöä. Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen kehityspäällikkö Tarja Jutila muistuttaa, että aivan mitä tahansa yritystä navettaan ei voi perustaa. Vaikka luovuus on hyvästä, kohtuuden rajat on pidettävä mielessä.
"Kysymys on liiketoiminnasta. Liikeidean pitää olla hyvä ja markkinat täytyy selvittää. Yrittäjähenkisyyttä ja osaamista tarvitaan", hän painottaa.
Jutila uskoo, että maatalouden sivuelinkeinojen merkitys korostuu tulevaisuudessa, kun perinteinen maatalous jää yhä harvempien ihmisten pääelinkeinoksi.
"Pienyritystoiminta on maaseudun elinehto", hän korostaa.
Tällä hetkellä Suomessa toimii 65 000 erilaista maaseudun pienyritystä. Yleisimpiä toimialoja ovat maaseutumatkailu ohjelmapalveluineen sekä puun ja elintarvikkeiden jatkojalostus.
"Uutena toimialana voisi mainita hoiva- ja hyvinvointipalvelut. Esimerkiksi vanhusten hoitoon ja kotipalveluun erikoistuneille yrityksille on maaseudulla tarvetta", Jutila sanoo.