Kemissä on kaupungin omistamia tyhjiä vuokra-asuntoneliöitä monen kerrostalon verran, Torniossa ne voitaisiin mahduttaa yhden katon alle. Naapurukset painivat tyhjien neliöiden ongelmissa kokonaan eri sarjoissa. Torniossa aletaan vasta miettiä, josko jokin talo tulevaisuudessa pitäisi tyhjentää. Kemissä koipussissa on jo neljä taloa.
Väkiluvun kehitystä tarjotaan ensimmäisenä eriparisen tilanteen yhdeksi selittäjäksi, eikä se huono selitys olekaan. Mutta Kemissä on vuokralla asujia suhteessa väkilukuun myös enemmän kuin Torniossa.
Kemillä on asukasluvun alaspäin menolla jo pitkät perinteet, kun sen sijaan Tornio on kirinyt kaupunkien välisen väkilukueron lähes kiinni. Tosin Torniollakin on ollut miinusvuosia, mutta viime vuosi näytti taas parempaa.
Terästehtaan tähti loistaa entistä kirkkaammin. "Outokumpu on kehittynyt ja rekrytoinut, se on varmasti vaikuttanut. Koulumaailmakin on vetänyt hyvin väkeä", kaupungin vuokrataloyhtiön Tornion Krunni Oy:n toimitusjohtaja Hannu Kanto arvioi.
Tällä hetkellä Krunnilla on vajaat 30 tyhjää asuntoa. Kanto ennakoi, että jotakuinkin noissa määrissä asuntotyhjyys on jatkossakin. "Jatkossa harkitaan jonkin talon tyhjentämistä, jopa purkamista, sillä purkaminen tulee pitemmän päälle tyhjänä pitämistä halvemmaksi."
Kemissä ongelmat lähtivät syöksyyn vuosikymmenen vaihteessa, kun muuttoliike alkoi kiihtyä ja väkilukuun tulla syviä viiltoja. Herkimpiä lähtijöitä ovat juuri vuokralla asujat.
Kun tyhjien asuntojen määrä kasvoi pariin sataan, aloitettiin vastatoimet. Kaksi kerrostaloa, yksi rivitalo ja rivitalon puolikas on kunnostettu palveluasunnoiksi, kahden kerrostalon käyttötarkoituksen muutosta suunnitellaan. Lisäksi neljä taloa on tyhjennetty ja pantu peruslämmölle.
Vajaa vuosi sitten kaupungin vuokrataloyhtiö Itätuuli pantiin vapaaehtoiseen velkasaneeraukseen, jota yhtiön toimitusjohtaja Tuomo Svanberg luonnehtii vääräksi ilmaisuksi. "Yhtään euroa ei ole annettu anteeksi, korot on muutettu vastaamaan markkinakorkoja."
Kysymys on valtion arava- ja yhtenäislainoista, joiden korot eivät ole seuranneet markkinoiden alenevaa korkokehitystä. Jonkin aikaa Itätuulen ratkaisun jälkeen valtio teki yleispäätöksen ja alensikin tiettyjen lainojen korkoja kaikissa vuokrataloyhtiöissä. Valtionlainojen korot puolittuivat ja siitä on tuntuva apu Itätuulenkin taloudessa.
Mutta pihdeistä se ei ole päästänyt, sillä tällä hetkellä Itätuulella on vielä 170 tyhjää asuntoa. Käyttöaste on 85 prosenttia, jonka alle valtiokonttorin kansa tehdyn sopimuksen mukaan se ei saa pudota.
"Meidän on siinä tapauksessa kyettävä itse hoitamaan syntyneet ongelmat. Rajat ovat tiukat ja työtä on tehtävä paljon, mutta missään paniikkitunnelmissa ei olla", Svanberg sanoo.
Pulaa palveluasunnoista
Viime vuonna tilanne pahentui lievästi, mutta Svanbergin mukaan tarvetta ei ole hätätoimenpiteisiin.
Tyhjien neliöiden käyttötarkoituksen muutoksia voidaan selvitellä rauhassa ja suunnitelmallisesti. Hän uskoo, että ainakin toinen kahdesta suunnitelmasta toteutuu. Ulkopuolisetkin toimijat ovat olleet tyhjistä taloista kiinnostuneita.
Yksi vaihtoehto on siirtää Helsingin yliopiston kiinteistössä vuokralla oleva vanhainkoti Nestori korjattavaan kerrostaloon. Toisena vaihtoehtona on neuvotella rakennuksen korjaamisesta yliopiston kanssa.
Palveluasuntojen tarpeet joka tapauksessa kasvavat kovaa vauhtia. Kemin vanhus- ja vammaistyön johtajan Liisa Niirasen mukaan palvelutaloihin on jatkuvat jonot. "Paikkoja pitäisi tulla lisää vuosittain noin 10, jotta pystyisimme tarjoamaan riittävän määrän palveluasuntoja."