Rakentamattoman asuntotontin kiinteistövero ei nouse Oulussa. Kaupunginvaltuusto äänesti maanantai-iltana korotusesityksen nurin äänin 36-31.
Kaupunginhallitus oli esittänyt veron korottamista kahteen prosenttiin, mutta Reijo Sallisen (kok.) vastaesitys sai valtuuston enemmistön puolelleen. Veronkorotusta vastustivat kokoomuksen, keskustan ja kristillisdemokraattien valtuutetut sekä osa vihreistä.
Korotus kahteen prosenttiin olisi tiennyt rakentamattoman asuntotontin omistajalle useamman sadan euron laskua vuodessa. Esimerkiksi tyhjästä 800 neliön omakotitontista, jonka verotusarvo on 20 euroa neliöltä, olisi joutunut pulittamaan 320 euroa eli noin 220 euroa enemmän kuin nyt. Rakentamattomasta tontista peritään jatkossakin entinen 0,6 prosentin vero, mikä esimerkkitapauksessa tietää noin sataa euroa.
Sallinen kuvaili hanketta rangaistusveroksi, joka olisi ollut suurempi kuin voimalaitoskiinteistöistä peritty vero. Hänen mielestään olisi myös ollut epäselvää, mitkä tontit kuuluvat veron piiriin ja mitkä eivät.
Väärään aikaan
Jouko Arranto (kok.) kiirehti ensimmäisenä kannattamaan Sallisen esitystä. Hän kuten moni muukin valtuutettu ihmetteli, miksi rakentamattoman rakennuspaikan veroon ollaan turvautumassa nyt, kun rakentamiskustannukset ovat huipussaan, eivätkä edes kaikki kaupungin tarjoamat tontit tahdo tehdä kauppaansa. Keinoa käytetään silloin, kun kärsitään tonttipulasta ja nyt sitä ei ole.
Päätösesityksessä veron korottamista perusteltiin sillä, että näin voitaisiin edistää asemakaavoitettujen tonttien rakentumista, lisätä tonttitarjontaa ja toisaalta hyödyntää jo rakennettu kunnallistekniikka täysmääräisesti.
Veron korotusta puolustava puheenvuorokin valtuustossa kuultiin. Taina Pitkänen-Koli (vihr.) puhui Sallisen rangaistusveron sijasta kannustusverosta, jolla tyhjät tontit saadaan järkevästi käyttöön, eikä rakentamista hajauteta.
Rakentamatta 231 tonttia
Veronkorotus olisi tuonut kaupungin kassaan noin 200 000 euroa. Viime elokuussa rakentamattomia yksityisten omistamia omakotitontteja oli Oulussa 231. Tontit ovat siellä täällä eri alueilla. Yksityisten omistuksessa oli lisäksi 36 rakentamatonta rivi- ja kerrostalotonttia, niiden joukossa useita rakennusliikkeiden omistamia kerrostalotontteja. Korotettu kiinteistövero olisi voitu määrätä noin 200 omakotitontille.
Yksityisten omistamien rakentamattomien asuntotonttien määrä ei ole viime vuosina erityisesti kasvanut, koska kaupunki on kaavoittanut vain maita, jotka se itse omistaa. Jonkin verran uusia tontteja on syntynyt tontteja jaettaessa.
Kunnat ovat vuodesta 2001 lähtien voineet verottaa rakentamatonta asuntotonttia korkeammalla kiinteistöveroprosentilla kuin rakennettua tonttia. Tänä vuonna rakentamattoman rakennuspaikan korotettua kiinteistöveroa peritään 123 kunnassa. Enimmillään se voi olla kolme prosenttia.
Rakentamattoman tontin verottaminen tekee tyhjän tontin hallussapidosta kalliimpaa, mikä kannustaa rakentamaan tai myymään tontin. Teoriassa rakennustehokkuus eli talojen koko voisi laskea nopeamman rakentamisen sivuvaikutuksena. Tutkimusten perusteella näin ei kuitenkaan näytä käyneen.
Oulun kaupunginvaltuusto vahvisti maanantaina myös kaupungin muut veroprosentit ensi vuodelle. Tuloveroprosentti on edelleen 18 ja yleinen kiinteistöveroprosentti 0,6. Vakinaisesta asuinrakennuksesta peritään 0,22 prosentin vero ja muista asuinrakennuksista 0,6 prosenttia.. Yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti on 0,22 ja voimalaitosrakennusten 1,40.