Kaupallisten tv-kanavien määrä Suomessa vähenee tulevaisuudessa, sillä tappiollinen nykymeininki ei voi kauaa jatkua, ennustaa kaupallisen televisiotoiminnan veteraani Jorma Sairanen.
– Epäilemättä isot kanavat MTV3 ja Nelonen pitävät pintansa ihan hyvin viiden vuoden päästä, mutta eri asia on mitä tehdään esimerkiksi Subille, Avalle, Jimille ja Liville, Sairanen arvioi muistelmateoksensa julkaisutilaisuudessa.
Sairasen ja Kalle Kinnusen kirjoittama muistelmakirja Daddy Cool – Kolme vuosikymmentä televisiomaailman huipulla julkistettiin maanantaina Helsingissä.
Sairanen jäi eläkkeelle MTV Median ohjelmajohtajan tehtävästä vuonna 2014. Sairanen teki suurimman osan pitkästä urastaan MTV:ssä, mutta oli myös perustamassa tv-kanava Nelosta 1990-luvun lopulla.
Sairasen muistelmakirja valottaa suomalaisen televisiobisneksen käänteitä 1980-luvulta nykypäiviin, Miami Vicen, Ihmemiehen ja Bill Cosby Show'n vuosista Putoukseen ja Tanssii tähtien kanssa -menestykseen.
USA:n jätit jyräävät
Sairasen mielestä suomalaisen television nykytilanne on kehno verrattuna viime vuosikymmenen "kultakauteen". Tv-ohjelmiston laatua on nakertanut vuodesta 2009 vaikuttanut talouskriisi, joka on pudottanut kaupallisten kanavien mainostuloja.
Samaan aikaan tv-kanavien tilannetta on Sairasen mukaan heikentänyt Discoveryn ja Foxin kaltaisten amerikkalaisten jättien tulo markkinoille.
Ne eivät ole panostaneet kotimaiseen tuotantoon juuri lainkaan, mutta niiden markkinoille tulo on pudottanut mainosmyynnin hintatasoa, mikä puolestaan on syönyt muiden toimijoiden kotimaisen tuotannon budjetteja.
Sairanen vierittää vastuuta kehityksestä viranomaisille, jotka ovat myöntäneet avokätisesti toimilupia amerikkalaisjäteille. Hänen mielestään heikko tilanne näkyy erityisesti siinä, että kaupalliset kanavat eivät nykyisin juuri tuota laadukkaita draamasarjoja.
– Tuotantojen keskihintaa painetaan koko ajan alaspäin ja halpistuotantojen määrä kasvaa hirveällä vauhdilla, Sairanen kuvailee.
Julkista tukea draamasarjoille?
Sairasen mielestä on nurinkurista, että Suomessa elokuvien tuotantoa tuetaan julkisesti Luokkakokouksen kaltaisia kassamagneetteja myöten, mutta tv-sarjojen tuotannolle tukieuroja ei juuri heru.
Sairanen muistuttaa maailmanlaajuisesta trendistä, jonka myötä populaarikulttuurin fokus on yhä enemmän siirtynyt elokuvista esimerkiksi Netflixin ja HBO:n tuottamiin laadukkaisiin draamasarjoihin.
– Tässä pudotaan kuin eno veneestä, jos valtiovalta ei vähitellen ryhdy tukemaan draamasarjoja.
"Estoinen Spede" ja "rahanahne ja tiukka liikemies Kaurismäki"
Liiketoiminnan kiemuroiden ohella Sairanen kertoo kirjassa lennokkaasti lukuisista televisio- ja elokuvakuvioissa kohtaamistaan persoonallisuuksista Spede Pasasesta Renny Harliniin ja Jussi Parviaisesta Markus Seliniin.
Esimerkiksi Spedeä hän luonnehtii "estoiseksi ja omaan tilaansa vetäytyväksi".
– Spede teki 1980- ja 1990-luvuilla useita todella halpoja ohjelmia. Kun tuotantoon sijoitettiin vähemmän, omaan taskuun jäi enemmän. (...) Hän saattoi tehdä sketsisarjaa ja elokuvaa, jossa aikuiset miehet ruudullisissa puvuissa esittivät pikkupoikia hiekkalaatikolla. Absurdimpaa kuin niiden tekeminen oli tietenkin niiden menestys.
Aki Kaurismäki taas on Sairasen mukaan "helvetin rahanahne".
– Kaurismäki on aina ollut taitava ja tiukka liikemies, mikä ei ehkä ihan sovi yhteen hyvin vasemmistolaisen ja valtaapitäville ärhentelevän artisti-imagon kanssa.
Mikael Jungneria Sairanen nimittää "pähkähulluksi nörtiksi".
– Jungner on äärimmäisen älykäs (...) ja kiistatta edelläkävijä, mitä tulee vempaimiin, sovelluksiin ja teknologiaan. Hän käytti ensimmäisten joukossa Facebookia, Twitteriä ja YouTubea, mistä häntä lehtien sivuilla mollattiin. Se oli osoitus suomalaisen julkisen keskustelun hetkittäisestä idioottimaisuudesta: edelläkävijyyden sijaan Jungnerissa nähtiin nyt netissä lorvija.
Jussi Parviainen taas on "fragiili mestari".
– Jussin tunteminen on etuoikeus, sillä häntä karismaattisempia, arvoituksellisempia ja mielenkiintoisempia persoonia ei monta ole. Hänen uransa olisi pitänyt olla menestyksekkäämpi ja monipuolisempi.
Elokuva-alan kummisetä Markus Selin saa kehut "erittäin jämptinä kaverina".
– Julkisuuskuvaltaan Markus Selin on kummisetämäinen, ehkä vähän pelottavakin elokuvamoguli. (...) Hän on Suomen elokuvahistorian tärkeimpiä henkilöitä, Sairanen luonnehtii kirjassa.