Televisiomaksua vastaan pääsee näkemään vain urheilun pääkisoja. Muina aikoina penkkiurheilijan on kaivettava kukkaroaan. Lajeille se tietää näkyvyyden hiipumista.
Maaliskuun alussa tuli voimaan liikenne- ja viestintäministeriön laatima, Yleisradion aloitteesta tehty ja Euroopan komissiossakin hyväksynnällä käynyt lista "erityisen merkittävistä urheilutapahtumista". Sellaiset pitää EU:n televisiodirektiivin perusteella näyttää ilmaiseksi kaikelle kansalle, ja Suomen ohella vasta muutama maa on virallisesti määritellyt, mitä se käytännössä tarkoittaa.
Suomen osalta lista on lyhyt. Siinä ovat mukana itsestäänselvyyksinä kesä- ja talviolympialaiset. Yleisurheilusta siihen kuuluvat Euroopan- ja maailmanmestaruuskilpailut. Jääkiekko jää MM-kisoihin, joista voi näyttää vaikka kaikki ottelut.
Jalkapallon EM- ja MM-kisoissa rajaus on mielenkiintoinen. Ilmaisia ovat avausottelut ja pudotuspelit - ja kaikki Suomen maajoukkueen ottelut. Eli jos Suomi tuolla tasolla joskus pelaa, pelit nähdään.
Lisäksi listalla ovat maastohiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn MM-kilpailut. Kaikki muu on urheilun televisioinnin osalta kauppatavaraa, ja kaupaksi se näyttää käyvän.
Viime viikolla Canal+ -kanava ja Nelonen tekivät viisivuotisen sopimuksen jääkiekon SM-liigan kanssa. Sopimuksen mukaan Canal+ näyttää yksinoikeudella runkosarjan ja neljännesfinaalit, loppuvaiheessa ja kerran kuussa muutenkin tulee Nelonen mukaan. Kauppasummaa ei kerrottu, mutta julkisuudessa olleiden tietojen mukaan se on yli 60 miljoonaa euroa.
Näin huikeiden korvausten maksu sopimusoikeuksista on suomalaisessa urheilussa on ennennäkemätöntä. SM-liiga on tyytyväinen, sillä joukkueiden taskuun kaupasta valuu mukava summa rahaa. Pelaajillekin sopimus kelpaa, sillä syntyy varaa korottaa heidän palkkioitaan.
Katsojilta asiaa ei kysytty. Jääkiekon näkyvyys hiipuu, samoin kuin on käynyt jalkapallolle ja autourheilulle. Tosin esimerkiksi formulakisat ovat jo lähtökohtaisesti niin kaupallista toimintaa, että niiden päätymistä maksulliseksi kauppatavaraksi myös televisiossa ei voi suuremmin ihmetellä.
Penkkiurheilu on yhä enemmän maksullista, mutta kaikilla urheilun suurkuluttajilla ei ole maksukykyä. Lisäksi kehitys johtaa siihen, että urheiluyleisö sirpaloituu, mikä tuskin lajeillekaan on eduksi. Ennen urheilun satunnaiskatsojat jättävät kaiken herkästi kokonaan pois, lukuunottamatta maailmanluokan tapahtumia, joissa suomalaiset yleensä ovat vain sivuroolissa.
Oma ongelmansa on siinäkin, että televisiomaksun jälkeen on kaivettava kuvetta vielä uudestaan ja maksettava ohjelmista, jotka ennen olivat maksuttomia. Se tuntuu pahalta.
Televisio kilpailee ajankäytöstä internetin kanssa, mutta siellä kehitys menee aivan toiseen suuntaan. Maksulliset internetpalvelut ovat vähentyneet, koska käyttäjät eivät kerta kaikkiaan halua maksaa mitään niistä. Jos televisio haluaa pärjätä tulevaisuudessa internetin kanssa, kalleus tuskin on siinä paras valtti.
Canal+:n tuore jääkiekkosopimus ei muuta tilannetta katsojan kannalta, mutta uutta on sopimuksen rahallinen arvo. Paljon maksoi myös MTV3 yksinoikeudesta formulakisoihin. Tällaiset summat on jostain kerättävä takaisin, ja maksumies istuu parin metrin päässä tv-ruudusta. Suuntaus on ikävä, ja voi vain kuvitella mitä tapahtuisi, ellei EU-direktiivi turvaisi "erityisen merkittävien" urheilutapahtumien näkymistä kaikelle kansalle.