Televisioiden myynti on jälleen vähintään normalisoitunut. Viihde-elektroniikkamyyjä Jani Ronkainen Musta Pörssi Maailmasta kertoo, että parin vuoden takaiseen nähden tilanne on parantunut merkittävästi.
Elektroniikan tukkukauppiaat ry:n tilastojen mukaan laajakuvatelevisioiden osuus väritelevisiomarkkinoiden arvosta on jo noin 70 prosenttia.
Vanhan kuvakoon televisiot ovat Ronkaisen mukaan jäämässä selvään vähemmistöön kodinkoneliikkeiden valikoimissa.
Hinnat ovat tasoittuneet. Edelleen perinteisen kuvasuhteen televisio on halvin, mutta ero halvimpien mallien kesken samassa kokoluokassa alkaa olla 100-150 euroa. Eroa on myös kuvaputkitekniikoissa. "Vanha on aina vanhaa", Ronkainen sanoo
Uusi kuvasuhde 16:9 hämmentää vieläkin ostajia. Ihmiset alkavat Ronkaisen mukaan kuitenkin hyväksyä laajakuvatelevision. "Se mörkö eli digitaalisuus alkaa jo väistyä taka-alalle", Ronkainen sanoo.
Kuvasuhteella ei ole mitään tekemistä digi-tv:n kanssa. Digitaalista kuvaa voidaan yhtä hyvin lähettää vanhalla kuvasuhteella 4:3 tai uudella leveämmällä 16:9-kuvasuhteella.
"Telkkareista löytyy erilaisia kuvavaihtoehtoja. Ihmiset huomaavat, että on turha ostaa vanhaa. Pitää ajatella tätä päivää ja huomistakin jo", Ronkainen sanoo.
Laajakuvatelevisioita, vaan ei laajakuvaa
Yleisradion tai MTV:n puolella ei oikeastaan kukaan tiedä tarkasti, minkä verran ohjelmistossa on laajakuva-aineistoa. Tietoja ei edes kerätä. Näppituntumankin löytyminen on työlästä. Yleisradion puolelta se heitetään johonkin 10 prosentin tietämille ja MTV:ssä 5 prosentin hujakoille. Laajakuvan osuus kuitenkin kasvaa, kaikki vannovat sen nimiin.
"Ei sitä vielä paljon ole. Meitä itseäkin kiinnostaisi tietää tämä osuus, kun noususuunta on menossa", myöntää lähetystoiminnan johtaja Markku Pyöriä. Sitä hän ei kuitenkaan osaa luvata, milloin edes puolet ohjelma-ajasta olisi laajakuva-aineistoa. Laajakuvamateriaalia ostetaan kun vain voidaan, mutta esimerkiksi ulkomailta tulee materiaalia väkisinkin myös vanhalla kuvasuhteella.
Ylellä on paljon vanhaa materiaalia eikä kaikki tuotantokalusto itsenäisillä tuottajilla sovi laajakuvan tekoon. Pyöriällä ei ole tietoa, että esimerkiksi Ylen tv-uutislähetysten kuvasuhdetta oltaisiin muuttamassa laajakuvaksi. Jollakin digikanavalla laajakuvan osuus voi toki nousta suureksikin.
Pyöriän mukaan laajakuvatelevision avulla ei käytetty houkuttimena tuomaan jotakin konkreettista digi-tv-pyöritykseen. "Uusi kuvasuhdemuoto sattui vain tulemaan digi-tv:n kanssa yhtä aikaa puheeksi", hän sanoo.
Laajakuvasta ihminen saa enemmän irti
Oy Turun TV-tehtaan kotimaan myynnistä vastaava johtaja Tapani Puomila sanoo, että on tieteellisesti todistettu 16:9 -kuvasuhteen sopivan ihmisaivoille parhaiten. "Kuvasuhde 4:3 on vain joskus otettu käyttöön, ja sitä on sitten käytetty. Keski-Euroopan kehittyneissä maissa 16:9 -kuvasuhde on suosittu, mutta monissa muissa maissa käytetään edelleen vanhaa systeemiä", Puomila sanoo.
Finluxia ja Saloraa valmistavalle tv-tehtaalle muutos laajakuvatelevisioihin merkitsi vain sitä, että alettiin muitta mutkitta tehdä erimallisia televisioita. "Meidän televisioissa on niin paljon zoomausmahdollisuuksia, että katsoja kyllä pärjää hyvin", Puomila vakuuttaa.
Kikkailu kuvalla
tulee jäädäkseen
On oletettavaa, että joka tapauksessa vielä vuosien ajan kuvaruuduissa näkyy mustia reunuksia, tai sitten kuva on venytetty.
Ylen Markku Pyöriä ostaisi laajakuvatelkkarin, jos olisi nyt tv:tä ostamassa. Kotona katsellessa pitää hänen mukaansa väistämättä kikkailla tv:n zoomaustekniikalla tai sitten tyytyä postimerkin kokoiseen kuvaan keskellä.
Yleisradiolle tulee jatkuvasti kuluttajapalveluun yhteydenottoja siitä, että tv:n katsojat eivät saa näkyviin mieleistään kuvaa telkkariin. Ihmiset eivät osaa käyttää uusien televisioiden näppylätekniikkaa.
Mutta jos homman osaa, huolia ei taida olla. "Itse katsoin tässä James Bondia, leikin kuvakoolla, otin 'cinema sky topin' ja sain tekstit alalaitaan. Vaimokaan ei huomannut juuri mitään", Pyöriä sanoo.