Tarvitseeko näppärän mesettäjän oppia koulussa vielä jiirinsahaamista?
"Käden taitojakin tarvitaan, mutta selkeät tulevaisuuden tarpeet liittyvät esimerkiksi sosiaalisiin taitoihin. Enää ei riitä että osaa yksin. Täytyy saada muut mukaan", entinen opettaja, nykyinen Microsoftin koulutusjohtaja Kati Tuurala miettii.
Tuurala haastaa kouluhallintoa, kuntia, opettajia ja vanhempia pohtimaan, mitä 2000-luvun koululta halutaan ja miten suhtaudutaan digioppimiseen. Hän sparraa myös Oulun Ritaharjuun rakennettavaa tulevaisuuden koulua.
Tietotekniikkaa voi käyttää muuhunkin kuin pelaamiseen ja monet ryhmäprojektit ja matikan tehtävät ratkotaan mesettämällä. Oppimisympäristö ei rajoitu vain kouluun. Englannissa opettajat toimivat kännykän päässä "takapäivystäjinä" kotiläksyissä.
Kokonaisuuksien
hallinta korostuu
Digiboksit, kännykät ja pino kaukosäätimiä ovat 2000-luvun nuorille yhtä tuttuja kuin omassa lapsuudessa ehkä leivänpaahdin. Internetin syntyminen on tuonut lasten saataville enemmän informaatiota kuin ikinä ennen. Toisaalta vaikutukset ovat myös ristiriitaisia. On opittava erottamaan oikea ja väärä tieto.
"Eka kertaa ollaan tilanteessa, jossa nuori voi olla teknologian hyödyntämisessä lahjakkaampi kuin opettajansa tai vanhempansa. Nyt on kysyttävä, mitä taitoja kasvattajilta vaaditaan, jotta oltaisiin mukana kehityksessä ja kuitenkin säilytettäisiin kontrolli. Sekä vanhempia että opettajia tarvitaan niin kuin aina ennenkin."
"Puhutaanpa kehitystyöstä, sosiaalisista ongelmista tai ilmaston lämpenemisestä niin aika kompleksisissa olosuhteissa tämän päivän koululaiset tulevat työskentelemään."
"Kokonaisuuksien hallinta sirpaletiedon sijaan korostuu. Tiedonhankintataidot ovat jatkossa tärkeitä. Pieniäkin lapsia pitäisi opettaa evaluoimaan tietoa ja opettaa, että kaikki kirjoitettu ja varsinkaan kaikki se, mitä netistä löytyy ei ole totta. "
EU on syystäkin huolissaan omasta kilpailukyvystään. Intia tuottaa vuodessa yhtä paljon insinöörejä kuin Englanti ja Saksa yhteensä kymmenessä vuodessa. Jatkossa suomalaisia osaajia tarvitaan niin julkisten palvelujen hoitoon kuin pk-sektorille globaaleille markkinoille.
Tuurala ei usko vain lahjakkaiden kouluttamiseen. Työvoimapula ja ikärakenteen muutos takaavat sen, että kaikkia tarvitaan. Jokaisen olisi saatava jo koulussa kokemus, että minä pystyn siihen.
Tuurala muistuttaa, että kilpailu osaavasta työvoimasta kiihtyy. Pelkkä luku-, kirjoitus ja laskutaito eivät enää riitä globaaleilla markkinoilla.
Oulussa sen sijaan on jo pitkään mietitty opetuksen kehittämistä ja mukana suunnittelussa on ollut koko opetustoimi. Tuurala ylistää Oulun mallia.
"Kahdestatoista pilottihankkeesta Oulu on ensimmäinen, joka miettii kokonaisuutta. Tulevaisuuden koulu ei rajoitu vain Ritaharjun kouluun, vaan se tulee koskemaan kaikkia oululaisia koululaisia", Tuura perustelee, miksi Microsoft valitsi Oulun kokeiluunsa.
Jatkossa myös yritysmaailma on otettava koulu-uudistukseen mukaan. Tulevaisuuden koulu on koko alueen sydän, niin kuin Ritaharju tulee olemaan.