Lopullinen ratkaisu siitä, saavatko oululaiset uudet vai tuunatut polkupyörät, tehdään vasta loppuvuodesta.
Oulu kilpailuttaa kaupunkipyörät ja päättää vasta kilpailuttamisen jälkeen, tilataanko niitä vai ei.
Valmistelua on hämmentänyt vastikään tehty 43 valtuutetun aloite, että kaupunkipyöräjärjestelmä perustuisikin tuunattuihin kierrätyspyöriin. Valtuustossa on 67 jäsentä, joten aloitteen takana on miltei kaksi kolmasosaa koko joukosta.
Yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki infosi viime maanantaina valmistelun tilanteesta kaupunginhallituksen jäseniä.
– Sovimme, että jatkamme kaupunkipyöräjärjestelmän kilpailuttamista. Kun kilpailuttaminen on tehty ja hinnat selvillä, ottavat poliitikot kantaa, tilaanko uutta järjestelmää.
Valtuustoaloitteeseen vastataan Matinheikin mukaan jo seuraavassa yhdyskuntalautakunnassa.
– Aloitteen tekijät eivät ehkä tulleet ajatelleeksi, että tuunauspyörien suurin kustannus syntyy siitä, että niitä varten täytyy palkata kaksi työntekijää ja pakettiauto keräämään pyöriä takaisin keskustaan.
Myös yhdyskuntalautakunnan jäsen Niilo Heinonen (kok.) ja valtuutettu, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jenni Pitko (vihr.) ovat huomauttaneet, että 2020-luvun kaupunkipyöräjärjestelmää on kohtuutonta ja harhaanjohtavaa verrata tuunattuihin kierrätyspyöriin.
– Toimiva ja laadukas järjestelmä vaatii taakseen kehittyneen teknisen järjestelmän ja pyörien ylläpitoprosessin. Iso osa järjestelmän kustannuksista aiheutuu muun muassa pyörien kunnossapidosta ja tasauksesta pyöräasemien välillä.
Oulun kaupunkipyörien hankinnasta on puhuttu vuosia. Viime vuonna Liikenneministeriö teki selvityksen, jonka mukaan Oululle sopisi malli, jossa on 500 pyörää ja noin 55 pyöräasemaa. Selvityksen pohjalta Oulun kaupunki on valmistellut asiaa, ja järjestelmä olisi tarkoitus ottaa käyttöön jo kesällä 2019.
Malli kattaa ainakin keskusta-alueen ja Linnanmaan. Järjestelmän vuosittaiseksi nettokustannukseksi on arvioitu noin 0,5 miljoonaa euroa.
Kaupunkipyörät yleistyvät kovaa kyytiä
Kaupunkipyörien idea on kehitetty jo 1960-luvun Amsterdamissa, mutta vielä 1990-luvulla niitä oli vain muutamassa paikassa maailmassa.
Vuosi sitten kaupunkipyöriä arvioitiin olevan käytössä jo yli tuhannessa eri kohteessa, kaikkiaan noin
1,4 milj.
pyörää.
Suunnitteilla ja rakenteilla on satoja uusia, suosio kasvaa koko ajan.
Valtaosa järjestelmistä on Euroopassa, Yhdysvalloissa ja itäisen Kiinanmeren ympärillä. Uusia kohteita on suunnitteilla erityisesti Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Itä-Euroopassa ja Intiassa.
Suomessa niitä on Helsingin lisäksi muun muassa Turussa, Espoossa ja Hämeenlinnassa.
Käyttömaksut
Helsingissä maksu koko kaudesta, 3.4.–31.10.2018, on 30 euroa. Viikkomaksu on 10 euroa ja päivämaksu 5 euroa. Kaikkiin vaihtoehtoihin sisältyy rajaton määrä puolen tunnin mittaisia käyttöaikoja.
Jos pyörää käytetään yhtäjaksoisesti pidempään, käyttömaksua peritään euro kultakin seuraavalta puolelta tunnilta. Helsingin kaupunkipyörien maksimikäyttöaika on viisi tuntia.
Palveluun täytyy rekisteröityä etukäteen netissä. Jos rekisteröityy koko kaudeksi, tarvitsee myös HSL-tunnuksen, jolla pääsee hallinnoimaan omaa kaupunkipyöräsivua.
Oulussakin käytössä oleva Waltti-matkakortti sopii myös kaupunkipyörien maksujärjestelmäksi.
Lähteet: Liikenneviraston selvitys 12/2017: Kaupunkipyörän toimintamalli ja toteuttamismahdollisuudet suomalaisittain suurissa kaupungeissa – Tampere, Oulu, Jyväskylä ja Lahti. 29Helsingin kaupungin nettisivut.