Suomi on ollut tuulivoiman laitesuunnittelussa ja valmistuksessa johtavia maita. Mutta kerrankos suutarin lapsella ei ole kenkiä. Tuulisähkön käytössä Suomi on kehitysmaa.
Maailman sähköstä vasta noin prosentti tuotetaan tuulivoimalla, Euroopassa kolme prosenttia, Suomessa 0,3 prosenttia. Eturintamassa on Tanska, jonka sähkötuotannosta tuulen osuus on jo viidenneksen luokkaa.
Tuulisähkön käyttöä Suomessa on hidastanut sen kalleus. Hinta ei ole ollut kilpailukykyinen muun sähköntuotannon kanssa.
Tänä keväänä voimaan tullut syöttötariffi eli yhteiskunnan antama takuuhinta tuulisähkölle parantaa sen asemaa, mutta ei ratkaise perusongelmaa kannattavuudesta. Niin kauan kun sähkön tuottaminen vaatii tukia, se on kestämättömällä pohjalla.
Alan laitekehitys on kuitenkin harpponut huimaa vauhtia eteenpäin. Mikäli on uskominen PVO-Innopowerin toimitusjohtajaa Lauri Luopajärveä (Kaleva 15.6.) tuulisähkön tuottaminen tulee kannattavaksi jo tämän vuosikymmenen lopulla.
Alan tekninen kehitys sekä turbiinien valmistuksessa että voimaloiden rakentamisessa etenee juuri nyt vauhdilla, ja tuotantomäärien kasvaessa myös kustannukset alenevat.
Saksa päätti Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen panna kiinni ydinvoimalansa vuoteen 2022 mennessä. Vaikka maakaasu ottaa ison osan Saksan energiantuotannossa, siellä aitoaan lisätä merkittävästi myös tuulivoimaa.
Päätös avaa alan teollisuudelle valtavat näkymät. Tämä tarjoaisi tekemistä myös suomalaiselle osaamiselle, mikäli meidän teollisuutemme olisi iskukunnossa. Tuulivoimateollisuus Suomessa on kuitenkin vaikeuksissa ja kaipaa uutta puhuria.