Nykyisessä hallitusohjelmassa ei tuulivoiman syöttötariffia ole. Keskusta oli heti tariffin kannalla, mutta kokoomuksen neuvottelijana tässä osiossa toiminut Eija-Riitta Korhola oli vakaasti toista mieltä ja piti mallia liian kalliina. Lopputuloksena hallitusohjelma puhuu syöttötariffeista ainoastaan pienten biokaasuvoimaloiden kohdalla.
Ilmastopoliittinen todellisuus on kuitenkin toimimassa toiseen suuntaan. EU:n päätösten myötä Suomeen kansallinen ilmastostrategia asettaa tavoitteeksi tuulivoiman kokonaistehon nostamisen nykyisestä vajaasta 150 megawatista noin 2000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä. Se ei onnistu nykykonstein.
Lähes kaikissa EU-maissa on jo käytössä jonkinlainen syöttötariffijärjestelmä, ja sellaista ehdottaa myös Suomeen tiistaina väliraporttinsa elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle jättänyt työryhmä.
Asia toteutunee, sillä muutakaan keinoa tuulivoiman nostamiseksi ei hevin löydy. Myös energiateollisuus sanoi suhtautuvansa ehdotukseen pääosin myönteisesti.
Syöttötariffi tarkoittaa sähkön tavoitehinnan ja markkinahinnan välisen eron maksamista eli tukea energiayhtiöille, jotta ne uskaltavat investoida tuulivoimaan. Se nostaa sähkön hintaa, mutta niin yksinkertainen ei tämä yhtälö ole.
Uusiutuvan energian määrää on nimittäin pakko lisätä, ja ilman tuulivoimaa jäämisen vaihtoehto nostaa sekin kustannuksia. Päästöoikeuksia on silloin ostettava, melkein samalla hinnalla. Työryhmä on räätälöinyt mallin, joka näyttää toimivan parhaiten Suomen oloissa - mahdollisia syöttötariffin toteuttamistapoja on monia, eivätkä kaikki tuota hyvää tulosta.
Tämänkin myötä Suomen suunnitelmat silti kalpenevat pohjoismaisessa vertailussa. Pohjois-Ruotsin Piitimeen on juuri saanut ympäristöluvan Euroopan suurin, jopa 1 101 myllyn tuulipuisto, joka yksin tuottaa 2 500-4 000 MW:n tehon eli enemmän kuin Suomen aikomat tuulivoimalat yhteensä. Sekä Ruotsin, Norjan että Tanskan tuulivoimatavoitteet ovat moninkertaiset Suomeen verrattuna. Yksi selitys tähän on ydinvoimassa, jonka varaan Suomi laskee paljon sähkön tuottajana.
Perämeren rannikkoseudulla on hyvät edellytykset kehittyä Suomen johtavaksi tuulienergian alueeksi. Se kehitys vahvistaa toivottavasti myös kotimaista laitevalmistusta ja kohentaa näin työllisyyttä. Tuulivoiman lisääminen näpertelystä todellisuudeksi on väistämätöntä.
paakirjoitus@kaleva.fi