Suomessa on rakentamisen lupakäytäntö tarkkaa ja valvottua. Jokainen rakennuslupaa hakenut hyvin tietää naapureiden kuulemisen ja heidän suostumuksen hankkimisen vaiheet.
Hyvin herkästi joudutaan hankkimaan myöskin elyn poikkeuslupa. Vähänkin laajemmassa maatalouden rakentamisessa joudutaan lisäksi hankkimaan ympäristölupa, jos hanke aiheuttaa vaikutuksia ympäristön maisemaan, meluun, terveysvaikutuksiin tai muuhun ympäristön pilaamiseen. Tähän rakentajat ovat sopeutuneet ja lupakäytäntöjä pidetään asiaan kuuluvana.
Viimeisen vuosikymmenen aikana on alueellemme tullut uusi teollinen toimija, tuulivoimalat ovat rannikolta levittäytyneet pitkälle sisämaahan. Voimaloiden kehitys on samaan aikaan ollut valtava. Tehot ja koot ovat moninkertaistuneet, uusimmat hankkeet ovat 250 metriä korkeita kuuden megawatin teollisia voimalaitoksia.
Ainoastaan suuremmissa tuulivoimala-alueissa edellytetään yva-selvityksen tekeminen ja rakentaminen voidaan tehdä kaavoituksen jälkeen pelkällä kunnan myöntämällä rakennusluvalla, ilman ympäristölupaa.
Tämä on mielestäni ristiriidassa ympäristölainsäädännön kanssa. Tuskin mikään muu rakentaminen vaikuttaa ympäristöön yhtä paljon kuin tuulivoimalat, joiden maisemavaikutus ulottuu 30–40 kilometriin, meluvaikutus 3–4 kilometriin, välke ja varjo 2–3 kilometriin sekä infraääni ja muut terveysvaikutukset, joita ei ole perusteellisesti edes tutkittu, todella kauas.
Puhumattakaan naapurustojen kiinteistöjen arvon alenemisesta, voimaloiden lähimmät rakennukset muuttuvat jopa markkinakelvottomiksi.
Tuulivoimaloiden suojaetäisyydet asutukseen ovat kaavoituksessa jääneet myöskin jälkeen. Voimaloiden koon kasvaessa myöskin suojaetäisyyksien on kasvettava ja paras vaihtoehto on niiden rakentaminen merelle hyviin tuuliolosuhteisiin pois asutuksen keskeltä.
Useimmiten sähkön käyttäjät ovat myös rannikolla ja näin säästyttäisiin myös maakuntaa halkovien sähkölinjojen rakentamiselta.
Meillä Haapajärvellä tämä on ajankohtaista, kun Pajuperänkankaalle ollaan kaavoittamassa maailman suurimpia tuulivoimaloita ja hankevastaava pitää ympäristöluvan hankkimista tarpeettomana, vaikka voimalat tulevat asutuksen keskelle.
Ympäristölupahan ei sinällään estä voimaloiden rakentamista, vaan sillä vastuutetaan rakentaja melu, tv- ja muiden radiosignaalien häiriöiden ynnä muiden haittojen seurantaan ja korjaamiseen. Myös kiinteistöjen arvon aleneminen voidaan paremmin selvittää luvan yhteydessä. Ilman ympäristöluvan velvoitteita jäävät syntyneet haitat käytännössä haitan kohteeksi joutuneiden kärsittäviksi.
Nykyisin tehtävät voimalat ovat niin suuria, että lainsäädännöllä tulisi edellyttää aina ympäristöluvan hankkiminen rakennusluvan edellytyksenä; vastuullinen kaavoittaja voi ympäristöluvan edellyttää nytkin. Vastuullinen rakentaja voisi myös suostua ympäristölupamenettelyyn eikä vastustaa sitä. Se turvaisi meidän tuulivoiman uhrien aseman, jos voimalat vastoin tahtoamme halutaan rakentaa.
Paavo Lähetkangas
Haapajärvi
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.