Tuu­li­voi­ma­las­ta tulossa vien­ti­tuo­te

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) uskoo, että tuulivoimalateknologian vienti moninkertaistuu lähivuosina. Pekkarisen mukaan KTM:n Kemin tuulivoimapuistolle myöntämä 9,6 miljoonan euron tuki on merkittävä myös suomalaisen tuulivoimateknologian kehittämisen kannalta.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) uskoo, että tuulivoimalateknologian vienti moninkertaistuu lähivuosina. Pekkarisen mukaan KTM:n Kemin tuulivoimapuistolle myöntämä 9,6 miljoonan euron tuki on merkittävä myös suomalaisen tuulivoimateknologian kehittämisen kannalta.

"Nyt alan viennin arvo on noin 200 miljoonaa euroa vuodessa ja työllistävyys 2 000--3 000 henkilöä. Uskon, että vuonna 2010 viennin arvo ylittää miljardi euroa ja työpaikkoja on noin 9 000.

KTM:n demonstraatiotuella Kemin Ajokseen nousee Suomen suurin tuulivoimapuisto. Sitä rakentaa PVO-Innopower. Tuulivoimalat ovat oululaisen Winwindin valmistamia ja niiden kotimaisuusaste on 80 prosenttia.

Alkava ensimmäinen eli demonstraatiovaihe käsittää viisi kolmen megawatin tuulivoimalaa. Ne on tarkoitus pystyttää ensi vuoden aikana. Kaikkiaan tuulivoimapuistoon tulee kymmenen kolmen megawatin myllyä. Loput viisi rakennetaan vuonna 2008. Valmiina tuulivoimapuiston teho on 30 megawattia.

Ajoksen tuulivoimapuistosta haetaan kokemuksia mereen sijoitettavasta tuulivoimasta. Kymmenestä myllystä ensimmäinen on maalla, muut meressä. Kauimmainen sijoitetaan 2--3 kilometrin päähän rannasta. Kahdeksan myllyistä sijoitetaan keinotekoiselle saarelle, kasuuniperustalle tai aallonmurtajalle.

"Pohjoisessa meren jäätyminen asettaa rajoituksia. Ahtojäät ovat vaikea haaste. Mereen rakentaminen on Suomen oloissa suuri riski, siksi merelle mennään askel askeleelta", PVO-Innopowerin toimitusjohtaja Lauri Luopajärvi sanoi.

Oulunsaloon uusia myllyjä

Hänen mukaansa jatkuvasti tutkitaan, miten merelle voisi rakentaa talvioloihin sopivia tuulimyllyjä. Mitä kauempana rannikosta tuulimylly on, sitä paremman tuoton sillä saa. Toisaalta mereen rakentaminen on puolitoista kertaa kalliimpaa kuin maalle ja onhan tuotettu energia siirrettävä käyttäjille maalle.

Kolmen megawatin mylly sopii sekä maalle että merelle. Sellaisen konehuonekin painaa jo 120 tonnia ja roottorin halkaisija on sata metriä. Suuremmistakin myllyistä on prototyyppejä, mutta ei vielä kaupallista ratkaisua teknisten ongelmien vuoksi.

KTM tukee myös Oulunsalon Riutunkariin rakennettavaa tuulivoimaa. Sinne aiotaan pystyttää kaksi kolmen megawatin myllyä. Nekin tekee PVO-Innopower.

Yhtiö aikoo kertoo Ajoksen ja Riutunkarin hankkeistaan myös paikallisille ihmisille syksyllä, kun investointipäätökset tehdään. Yhtiöllä on tuulimyllyjä myös Oulussa, Oulunsalossa, Kokkolassa ja Kristiinankaupungissa. Ajoksen ja Riutunkarin tuulivoimainvestoinnit kasvattavat Suomen nykyistä, runsaan 80 megawatin tuulienergiakapasiteettia 40 prosenttia.

Tuulienergian lisäämisen ohella ministeri Pekkarinen patistaa polttokelpoisen jätteen hyötykäyttöön energiaksi. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella käydään läpi kansallisia ja EU-tason määräyksiä jätteen polttamisesta.

Direktiivit ajastaan jäljessä

"EU:n Energianeuvostokin kiinnittää huomiota asiaan. Nyt on tarve arvioida, ovatko EU:n määräykset jätteen polttamisesta ajan tasalla. KTM ja ympäristöministeriö käyvät säädökset läpi ja arvioivat, kaipaavatko ne korjaamista."

Pekkarisen mukaan energiaa riittäisi jätteistä. Vuosittain kaksi miljoonaa tonnia polttokelpoista jätettä joutuu kaatopaikoille. Niillä osa jätteestä muuttuu metaaniksi ja aiheuttaa paljon suurempia ongelmia kuin jätteen polttaminen.

Ilmoita asiavirheestä