Kotimaisen tuulivoiman nimellisteho ylitti Energiaviraston tiedon mukaan ennen vuodenvaihdetta 1 000 megawatin rajapyykin. Tasaluku merkitsee, että noin puolet nykyiseen tukijärjestelmään mahtuvasta tuulivoimasta on saatu rakennettua.
– Kyllähän se on merkittävä osoitus siitä, että tuulivoima on ihan todellinen energiantuotantomuoto Suomessa. Tosin vielä pieni, mutta kasvussa, ja alkaa jossain vaiheessa näytellä merkittävää roolia. Tavoitemäärä rakennetaan 2017 vuoden aikana täyteen, kuvailee Suomen Tuulivoimayhdistyksen puheenjohtaja Jari Suominen.
Vuodenvaihteessa tuulivoiman tukia alennettiin. Tuulivoimalle maksettavaa syöttötariffia eli takuuhintaa maksettiin kolmen vuoden ajan korotettuna, jotta voimaloita saataisiin nopeasti rakenteille. Korotettu tukitaso oli 105,30 euroa megawattitunnilta.
Tämän vuoden alusta tuulisähkölle maksetaan enää 83,50 €/MWh. Sähkön tuottaja voi saada takuuhinnan tuotannostaan kahdentoista vuoden ajan.
Nykyistä 83,50 euron tukitasoakin on moitittu liian anteliaaksi. Mitä alhaisemmaksi sähkön markkinahinta on laskenut, sitä enemmän tuki maksaa veronmaksajille. Valtion tämän vuoden talousarvioesityksessä tuulivoiman syöttötariffiin piti varata jo 158 miljoonaa euroa.
Syöttötariffissa valuvika
Tukitaso arvioitiin turhan korkeaksi useammastakin syystä. Sähkön hinnan alentumista nykyisille tasoilleen ei osattu ennakoida, kun tukijärjestelmää rakennettiin. Myös korkotaso on painunut poikkeuksellisen alhaiseksi, mikä vähentää tuulivoiman tuottajien rahoituskuluja.
Samaan aikaan tuulivoima on kehittynyt teknisesti.
– Se näkyy kahdessa asiassa. Tänä päivänä käytetään korkeampia torneja kuin aikaisemmin ja toisaalta voimalan halkaisija on suurempi. Molemmat tarkoittavat sitä, että tuulesta saadaan enemmän energiaa irti, Suominen kuvailee.
Suominenkin on valmis myöntämään, ettei syöttötariffijärjestelmä ollut kokonaisuutena paras mahdollinen ratkaisu, vaikka sillä saatiinkin kotimaisen tuulivoiman rakentaminen toivotusti käyntiin.
– Ehkä syöttötariffissa oli sellainen valuvika, että tuen taso oli kiinteä, eikä se ottanut huomioon teknistä kehitystä, Suominen muotoilee.
Mikä sitten olisi kohtuullinen tukitaso? Sitä on mahdotonta sanoa varmasti, ellei tiedä tuulivoimayhtiöiden tuottajahintaa sähkölle. Se taas on liikesalaisuus. Suominen on Tuuliwatti Oy:n toimitusjohtaja, eikä hänkään suostu kertomaan, paljonko megawatin tuottaminen maksaa keskimäärin Tuuliwatille.
Sen hän suostuu sanomaan, että nykyinen 83,50 euron tukitaso tarkoittaa tuulivoimayhtiöille kannattavaa liiketoimintaa.
– Kyllä sitä näin voisi luonnehtia, hän myöntää.
Suomisen mukaan kotimainen tuulivoima ei silti yleensä täytä esimerkiksi pörssiyhtiöiden tuottotavoitteita.
Uuden tukijärjestelmän pitäisi luoda kilpailua
Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla pohditaan parhaillaan, millainen tukijärjestelmä uusiutuvalle energialle otettaisiin käyttöön sen jälkeen, kun nykyinen syöttötariffijärjestelmä umpeutuu. Uuden tukijärjestelmän pitäisi tuoda kilpailua ja kustannustehokkuutta veronmaksajien rahoille.
– Eurolla on saatava mahdollisimman paljon uusiutuvaa energiaa aikaiseksi. Se on ihan tervetullutta. Mutta kyllä uusiutuvalle energialle kannustimia tarvitaan, Suominen sanoo.
Suomisen mukaan ainakin Tuuliwatti aikoo jatkaa niidenkin tuulihankkeidensa kehittämistä, jotka eivät enää mahdu nykyiseen tukijärjestelmään. Yhtiö varautuu sillä tulevaisuuteen.
– Sähkön hinta pohjoismaisen pörssin alueella on niin alhainen, että käytännössä mitään uutta sähköntuotantokapasiteettia ei rakenneta. Pikemminkin markkinoilta poistuu vanhaa fossiilista kapasiteettia. Nykyisillä sähköpörssin hinnoilla ei pysty rakentamaan myöskään tuulivoimaa, Suominen sanoo.
