Tuulivoima on tyypillinen hajautetun energiantuotannon muoto, mutta sen laaja hyödyntäminen vaatii keskittämistä. Vapo Oy:n toimitusjohtajan Matti Hillin mukaan pienimittainen rakentaminen, näpertely, ei kannata, vaan voimavarat on lyötävä yhteen.
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (ruots.) puolestaan huomauttaa, että tuulen hyödyntäminen suurimuotoisemmin edellyttää usean yksikön tuulivoimapuistoja. Keskittämistä puoltavat niin talous kuin ympäristösyytkin.
Tuulivoimasta puhuttiin monella suulla maanantaina sumuisella Vatunginnokalla Kuivaniemellä, jossa vihittiin Vapon ja paikallisen Kuiva-Turve Oy:n yhteisyrityksen Vapon Tuulivoima Oy.n kahdeksas voimala. Puolen hehtaarin ilmatilaa roottoreillaan lapiova tanskalainen mylly on Suomen suurin. Vastaavan kokoinen kahden megawatin voimala löytyy vain Porista.
Kuivaniemen uusi voimala on samalla myös testiyksikkö, jonka toimintakykyä vaativissa olosuhteissa seurataan tarkasti. Laitoskoot kasvavat tosin koko ajan. Ministerin mukaan lähivuosina erityisesti merellä tullaan näkemään noin viiden megawatin suurvoimaloita, jopa suurempiakin.
Kuivaniemellä ovat
palaset kohdallaan
Kuivaniemen Vatungin nokan tuulipuisto edustaa Enestamin mukaan hyvää myllykulttuuria, jossa palaset ovat olosuhteiden, rakentajien ja paikallisten asukkaiden kesken loksahtaneet oivallisesti kohdalleen.
Puisto pyörittää viidenneksen Suomen toimitetusta tuulisähköstä. Vuoden alussa käynnistetyn uuden myllyn myötä kapasiteetti on seitsemän megawattia ja vuosituotanto noin 15 000 megawattituntia. Vajaa puolet sähköstä menee ulkopuolisille, lopun Vapo käyttää omissa kohteissaan, muun muassa tuotantosoidensa energianlähteenä.
Tällä hetkellä tuulivoiman tuotanto Suomessa on 43 megawattia, mutta tavoitteena on vuoteen 2010 mennessä nostaa tuotanto 500 megawattiin. Tämä ei Hillin mielestä onnistu ilman suomalaisen osaamisen ja voimavarojen kokoamista yhteen.
Suomessa tuulivoimaa on rakennettu yksittäisinä kohteina monien eri yhtiöiden lukuun. Hilli katsoo, että rakentaminen on ollut tähän saakka näpertelyä tavoitteisiin ja Euroopan muihin maihin verrattuna. Vapo on maan merkittävimpiä tuulivoiman tuottajia; sen kaikki myllyt jauhavat sähköä Kuivaniemellä.
Enestamin mukaan Suomessa on toistaiseksi hyödynnetty tuulivoiman mahdollisuuksia erittäin vähän. Parhaillaan on tuulivoimahankkeita käynnissä noin 30 megawatin verran, joten kapasiteettiin nähden kehitys vaikuttaa tosin lupaavalta, ministeri näkee.
Ympäristöministeriön ja maakuntien liittojen teettämän selvityksen perusteella parhaiksi tuulimyllyjen sijoituspaikoiksi osoittautuivat Perämeren pohjoisosan matalikot. Enestamin mielestä selvitys on rohkaiseva: Merenkurkun - Perämeren rannikolle ja merialueille mahtuu tuulivoimaa kaikkiaan 5 400 - 7 600 megawattia.
Vuosikymmenet tuovat
kohtuukannattavuuden
Vatungin nokan maa-alueella myllykiintiö on käytännössä jo täynnä, niinpä seuraava askel onkin marssia merelle. Kolme voimalaa sijaitseekin jo pienessä saaressa Vatungin edustalla. Myös sähköverkko on täynnä, joten uusia voimaloita varten tarvittaisiin uusia siirtoyhteyksiä.
"Puiston laajentaminen tulee harkittavaksi kulutuksen ja kysynnän mukaan", Vapon Tuulivoima Oy:n toimitusjohtaja Mauno Oksanen kertoo. Kymmenen megawatin puisto vaatisi miljoonia euroja maksavan 110 kilovoltin yhteyden. Simossa vireillä olevan tuulipuiston kynnystä on nostanut juuri muun muassa siirtoyhteys.
Vapo on investoinut Vatungin tuulivoimaloihin noin seitsemän miljoonaa euroa. Tuulivoima on valtion suojeluksessa, eikä ilman valtion tukea myllyjä olisi pystytetty. Viimeisin suurmylly maksoi noin kaksi miljoonaa euroa, jota valtio tuki noin 800 000 eurolla. Tuki on noin kolmannes kustannuksista.
"Puiston liikevaihto ei ole iso, mutta myöhemmin sillä alkaa olla jo kohtuullinen kannattavuus", Vapo Energian toimialajohtaja Juhani Hakkarainen sanoo. Ensimmäisen tuulivoimalan rakentaminen Kuivaniemellä alkoi 1995.
Tuulisähkö on keskimäärin sentin verran markkinasähköä kalliimpaa. Markkinasähkön ja tuulisähkön hinnan ero on kuitenkin viime aikoina kaventunut. Tuulella tuotettua sähköä markkinoidaan laatuenergiana, ympäristöarvoilla ja mielikuvilla.
Kotimaisuuteen ja uusiutuviin luonnonvaroihin nojaava Vapo on tulossa voimakkaammin mukaan sähkökauppaan. Vapon sähkökaupan volyymi on tällä hetkellä noin 300 miljoonaa kilowattituntia
