Tuulivoimaa ei kannata rakentaa sinne, missä on tyyntä. Näin ei ole Suomessa tehty tähän astikaan, mutta kun seuraavan kymmenen vuoden aikana tuulivoimaloiden määrä meillä moninkertaistuu, on entistä tärkeämpää, että voimalat nousevat sinne, missä niistä saadaan eniten tehoja irti.
Vuosien työn jälkeen valmistunut tuuliatlas auttaa tekemään oikeita sijoituspäätöksiä. Tuore selvitys osoittaa muun muassa sen kiinnostavan seikan, että tuulisuudeltaan hyviä paikkoja on myös sisämaassa. Noita paikkoja on jopa 20 - 40 kilometrin päässä rannasta. Voimaloiden vain on niillä paikoilla oltava riittävän korkeita, noin satametrisiä. Sitä kokoluokkaa on esimerkiksi suurempi Oulun Vihreäsaaressa sijaitsevista valkeista myllyistä.
Tuulivoiman kokonaisteho on Suomessa määrä kasvattaa vuoteen 2020 mennessä 0,3 terawattitunnista kuuteen terawattituntiin. Se tietää satojen voimaloiden pystytystä maalle ja merelle. Kun myllyjen määrä kasvaa, samalla pitää varautua niiden sijoittamista koskevien kiistojen kärjistymiseen. Tuulivoimalan ilmestyminen oman asunnon tai kesämökin tuntumaan taikka muuhun tuttuun maisemaan on jo tähän mennessä saaneet jotkut suomalaiset pillastumaan.
Vaikka tuulivoima tuottaa päästötöntä energiaa, sen aiheuttamia kielteisiä ympäristövaikutuksia ei pidäkään kiistää. Ne pitää vain suhteuttaa myönteisiin. Vaaka kallistuu myönteisten puolelle.
Tuulivoima myös tarvitsee tuekseen säätövoimaa, sillä kun ei tuule, ei tule kilowattejakaan. Kun tuotantoalueena on koko maa, ongelma tasoittuu. Suomessa on harvoin koko maassa tyyntä yhtä aikaa.
Kansalaisten kannalta oletettavasti kiperin ongelma liittyy tuulella tuotetun sähkön hintaan. Se ei toistaiseksi ole lähellekään kilpailukykyistä nyt yleisempien tuotantomuotojen kanssa. Jotta voimaloita ylipäätään syntyy, niiden rakentajille pitää maksaa tukea ja taata vielä tuotteelle eli sähkölle riittävä hinta. Tähän liittyy myös Suomessa käyty keskustelu syöttötariffista eli tuulisähkön takuuhinnasta.
Vastedes tuulisähkön tuottajien tarvitsema tuki on määrä koota sähkölaskun yhteydessä korotettuna energiaverona. Ministeri Mauri Pekkarisen arvion mukaan veron korotus nostaisi suoraa sähkölämmitystä käyttävien talouksien sähkölaskua 20 - 30 eurolla vuodessa. Se ei vielä kaataisi kenenkään taloutta.
Kovin suuri ei veron korotus saa kuitenkaan olla, jotta energiamuoto ei kansan mielissä joutuisi liian kovaan vastatuuleen.
paakirjoitus@kaleva.fi