Raahe Muutaman viikon kuluttua valmistuva ympäristöselvitys tukee ABB Oy:n suunnitelmia tuulivoimapuiston rakentamisesta Raaheen. Tuulivoimapuiston sijoittamista Rautaruukin terästehtaan merenranta-alueelle puoltaa sähkönsiirtoverkon ja teollisuusalueen läheisyys sekä se, että Leton saaresta löytyneen uhanalaisen kasvin kasvupaikkoja ei tarvitse tuhota, luettelee ympäristösuunnittelija Hannu Kemiläinen Suunnittelukeskus Oy:stä.
ABB:n tavoitteena on saada Raahen tuulivoimapuisto käyttöön syksyllä 2003. Puisto koostuisi kuudesta nimellisteholtaan 2-2,3 megawatin tuulivoimalasta, joista neljä sijoittuisi Kuljunniemen ja Leton alueelle ja kaksi terästehtaan makeavesialtaan yhteyteen patovallin viereen pengerrettäville niemekkeille.
Tuulivoimapuisto sijoittuisi teollisuusalueeksi kaavoitetulle maalle, jonka omistaa ABB:n yhteistyökumppanina hankkeessa oleva Rautaruukki. Kemiläisen mukaan kaavatilanne ja maankäyttö soveltuvat hyvin tuulivoimapuiston tarkoitukseen. Myös maaperän ja perustamisolosuhteiden puolesta alue soveltuu korkeiden rakennelmien tekoon.
"Alueella on tehty jo alustavia kairauksia ja pohjatutkimuksia. Kallioperä on noin kymmenen metrin syvyydessä, joten ainakin patovallin yhteyteen tulevilla voimaloilla tullaan kokeilemaan Rautaruukin kehittämää teräsperustusta, joka ulotetaan kallion pintaan asti", ympäristösuunnittelija kertoo.
Raaheen kaavailtujen voimaloiden tyyppiä ei ole vielä lopullisesti valittu, mutta joka tapauksessa roottorin lavan yläkulma tulee käymään korkeimmillaan yli sadassa metrissä. Kun 80 metriä korkeaan torniin asennetaan halkaisijaltaan 70-83 metrinen roottori, ulottuvat voimalat korkeimmillaan 105-122 metriä perustamistason yläpuolelle.
Kun korkeita rakennelmia sijoitetaan laakeaan merenrantamaisemaan, muodostuvat maisemavaikutukset hankkeen tärkeimmiksi ympäristövaikuttajiksi. Hannu Kemiläisen mukaan Raahen tuulivoimapuisto on kuitenkin saanut viranomaispalavereissa hyvän vastaanoton, koska se sijoittuu ympäristöministeriön suositusten mukaisesti jo ennestään ihmisten tekemien rakennelmien läheisyyteen.
"Myös Rautaruukille tuleva voimavirtaverkko on lähellä, joten voimalat saadaan kytkettyä lyhyillä yhteyksillä sähköverkkoon. Kaiken lisäksi voimalat on tarkoitus kytkeä kaapeleilla, eli ranta-alueelle ei rakenneta uusia ilmajohtoja", hän mainitsee.
Vesistövaikutuksia tuulivoimaloilla ei juurikaan ole ja kasvillisuusvaikutuksetkin jäävät vähäisiksi, kun Leton saaresta tavatun uhanalaisen kasvin esiintymispaikat voidaan säilyttää. "Huoltotiet voimaloille voidaan vetää siten, että uhanalaisen kasvin kasvupaikat jäävät syrjään tiestä", selvittää Kemiläinen.
Tuulivoimaloista ei ole ympäristösuunnittelijan mukaan havaittu olevan juurikaan haittaa myöskään muuttaville linnuille. Lintujen törmäyksiä tuulivoimaloihin on Suomen muiden voimaloiden läheisyydessä tapahtunut erittäin harvoin.
Melu peittyy
tuulen tohinaan
Raahen tuulivoimapuistoa lähinnä oleva asutus, yhteisön virkistyskäytössä oleva rakennus, on noin 400 metrin päässä ja lähin lomarakennus noin 450 metrin päässä eteläisimmästä voimalasta. Hannu Kemiläinen toteaa, että laskennallisesti tehdyn melutarkastelun perusteella voimaloiden aiheuttama melu jää kauas lähimmästä asutuksesta.
"Laskennallisesti 55 desibelin melutaso ylittyy noin 80 metrin säteellä tuulivoimaloista niiden toimiessa täydellä teholla. Se ei kovin merkittävää melunlisäystä alueelle tuo, koska tuollaisessa merenrantaympäristössä käy aika kova tuulen tohakka. Oulunsalon Riutunkarissa mitattiin, että kun tuulee kymmenen metriä sekunnissa, niin sen aiheuttama taustakohina ylittää jo 50 desibeliä."
Tuulivoimapuiston ympäristöselvityksen luonnosta esitellään torstai-iltana avoimessa tiedotustilaisuudessa Raahessa.