Tuulivoima ei tahdo Suomessa päästä täyteen vauhtiin. Uusia hankkeita nousee nihkeästi.
Oulun Seudun Sähkö on suhteellisesti ottaen suurenpuoleinen tuulisähkön tuottaja. Se tuottaa omassa ja yhteistyössä muiden kanssa pidetyissä myllyissään sähköä 1,5 prosenttia siitä määrästä, mitä jakelee omassa verkossaan.
Yhtiö on ollut harkitsemassa paria uutta tuulivoimalaa Riutunkariin yhteistyössä PVO-Innopowerin kanssa. Toimitusjohtaja Risto Kantolan mukaan valtion tukirahat ovat tiukemmassa kuin ennen, ja tuki on oleellinen asia.
"Tuulivoiman tilanne on vähän hankala. Tämänhetkisillä noin 40 euron paikkeilla olevilla sähkön markkinahinnoilla megawattituntia kohden tuulivoima on investointi- ja tuotantotukien kanssa just kannattavaa. Mutta kyllähän se nihkeää ja ohutta on", Risto Kantola sanoo.
"Hirveän hankalaa on myös saada lupia tuulivoimalle. Vastustusta löytyy useimmissa paikoissa lähinaapurustosta. ja ympäristöjärjestötkin vastustavat hyvin paljon tuulivoimaloita, vaikka ne toisaalta niitä puoltavatkin", Kantola sanoo.
Jokin aika sitten oli päästökaupan heilahtelujen takia sähkön hinta korkeimmillaan pörssissä 50 euroa megawattituntia kohden. Viisikymppiäkään ei ole Kantolan mukaan sellainen hinta, että tuulivoima kannattaisi ilman tukea.
Tuulivoimalassa investointi on kallis, noin miljoona euroa megawattia kohden. Sen käyttäminen on halpaa ja tuulta on tarjolla ilmaiseksi.
Jos voimaloita tehtäisiin laajemmassa mittakaavassa, niitä pitäisi tehdä kauas merelle. Silloin kustannukset taas karkaavat isoiksi.
Valtion tuesta kova kilpailu
Ylitarkastaja Mika Anttonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä kertoo, että valtion tukea kyllä myönnetään edelleen, mutta jakoperusteet ovat muuttuneet. Tukea annetaan niin sanotun uuden teknologian hankkeille eli se tarkoittaa uusinta tekniikkaa olevien suuritehoisten myllyjen pystytystä. "Perinteisille yhden megawatin myllyille tukea ei tulisi", Anttonen hahmottaa.
Valtion tuki on ollut runsaat 30 prosenttia voimalainvestoinnista.
Toisaalta Anttonen sanoo, ettei pieniä myllyjä juurikaan ole haluttu tehdä. "Ylipäätään hankkeita ei ole paljon ollut muutenkaan", Anttonen sanoo. "Lupa-asiat tuntuvat olevan hankalia. Meidän ei kannata tukea myöntää hankkeille, jotka sitten kaatuvat lupa-asioihin."
Anttosella on pitkä lista hankkeita, jotka imevät valtion tukimarkkoja. Etunenässä on bioenergia, joka on vahvoilla Suomessa. "Se osataan Suomessa ja se on ollut kustannustehokkainta", Anttonen sanoo.
Esimerkiksi Saksassa tukea tuulivoimalle jaetaan aivan eri perusteilla kuin Suomessa. Siellä tuulimyllyjä on todella tiheässä. "Siellä maksetaan niin kovia hintoja, että mylly kannattaa melkein rakentaa pellolle", Risto Kantola sanoo.
Mika Anttosen mukaan Suomessa katsotaan, miten päästökauppa vaikuttaa sähkön hintakehitykseen. Tällä hetkellä ministeriössä ei ole suunnitelmia muuttaa tuen jaon perusteita.
Pieni tarpeellinen rikka rokassa
Risto Kantola uskoo, että tuulivoiman kannattavuus pysyy jatkossakin aika ohuena taloudellisessa mielessä. Tuulivoimalla ei Suomen energianpuutosta ratkaista, Kantolan mukaan sitä ongelmaa voidaan isosti ratkoa vain ydinvoimalalla.
Hänen mukaansa tuulivoimalla on kuitenkin oma pieni osuutensa. Tulevaisuudessa energiaa on saatava monista eri lähteistä ja tuulivoimalat voivat osaltaan huiskuttaa sähköä. Pitkässä juoksussa 2--4 prosenttia Suomen sähköntuotannosta voisi tulla tuulivoimasta.
Tulevaisuudessa on odotettavissa, että valtio pienentää tukeaan tuulivoimalle, jos sen kannattavuus lisääntyy sähkön markkinahinnan nousun takia.
Tyypillisessä paikassa Suomessa tuulivoimala toimii täydellä teholla neljäsosan vuoden tunneista. Vaihtelut ovat isoja.