Tuu­li­säh­köä yhä ylempää

Iissä pystytetään maailman korkeimpia tuulivoimaloita. Roottorin lapa pyyhkäisee tuulta lähes 200 metrissä.

-
Kuva: Risto Rasila

Jättimäisen nosturin moottorin kierrokset kiihtyvät. Nosturin koukussa olevan, parikymmentä metriä pitkän, tonneja painavan lieriön pää alkaa kohota alustalta. Hitaasti mutta varmasti lieriö nousee kohti yläilmoja. Lopulta nosturi ohjaa kappaleen millintarkasti jo pystyssä olevan, satakunta metriä korkean tornin jatkoksi.

Siellä tanskalaisen tuulivoimarakentaja Vestaksen työmiehet pulttaavat jatkopalan kiinni. Kohta alkaa seuraavan kappaleen nosto.

Kun voimalatornin huippu yltää 140 metriin, sen päälle asennetaan rekka-auton kokoinen, 112 tonnia painava konehuone, naselli, jonka nokkaan on puolestaan kiinnitetty traktorin kokoinen napa.

Napaan liitetään lopuksi roottorin lavat. Eivät ole pieniä nekään. Pituutta siivellä on 54 metriä, leveyttä enimmillään kolmisen metriä, paksuutta tyvessä pari metriä. Painoakin on kunnioitettavat neljä tonnia.

Kun koko komeus on pystyssä, pyyhkäisee roottorin lavan kärki ylimmillään liki 200 metrissä. Esimerkiksi Rukan laskettelurinteiden korkeusero on samaa luokkaa.

Vaikuttavaa. Maailman korkeimpiin kuuluvien tuulivoimaloiden mittasuhteet hämmästyttävät. Kauempaa katsoen ulottuvuutta ei tajua.

Jos ovat myllyt isoja, niin ovat työvälineetkin. Iin Olhavassa jättivoimaloita pystyttävän nosturin puomi yltää reilusti yli voimalan 140 metrin napakorkeuden.

Sellaisen vehkeen tuominen työmaalle ei ole pikku juttu. Nosturin kuljettamiseen tarvitaan 50 rekka-autoa, Olhavan työmaan vastaava mestari Mauno Torvikoski kertoo.

Kokonaisena siirtäminen ei onnistu, vaan nosturi pitää kuljettaa osina. Se kasataan vasta paikan päällä.

Olhavan voimalat sijaitsevat muutaman sadan metrin etäisyydellä toisistaan. Nosturin siirto myllyltä toisen luo vie kaksi vuorokautta.

”Se kulkee etanan vauhtia”, Torvikoski sanoo.

Olhavan jälkeen jättinosturi siirtyy Tervolaan kokoamaan samanlaisia voimaloita.